Noh, olenpa nyt viimepäivinä erityisesti panostanut tähän rauhallisuuteen ja sehän toimiikin!
Levoton mieleni onkin pysytellyt levollisena ja vitsit kuinka paljon parempi sitä on ollakaan.
Tätä voisi verrata vaikka tupakanpolton lopettamiseen. Kun jotain päättää tehdä ja pysyä siinä. Minä päätin pysyä rauhallisena ja olla kiirehtimättä mitään ja mihinkään.
Taisin olla siinä pisteessä jo että (taas) meni vähän yli.
Esimerkiksi, kun oltiin pari viikkoa sitten viettämässä viikonloppu Caribian kylpylässä, olin ihan rikkipoikki fiilareilla. Suljinkin puhelimeni silloin ja pidin myös sometaukoa.
Ja se viikonloppu tottakai auttoikin rentoutumaan. Mutta.
Kun sunnuntaina palattiin kotiin, oli mulla taas kiire hoitamaan töitä ym koska en ollut osannut sanoa ei, kun olisin tarvinnut vielä lepoa.
Ajattelin, eihän tässä ole mitään järkeä viettää mitään relaxhetkiä jos sama älytön ruljanssi jatkuu välittömästi kun palaa arkeen.
Aloin ihan tosissaan pohtimaan mikä tää homman nimi on ja miten sen korjaisin.
Mulla alkoi töissä aikamoinen työputki ja mietin miten tulen sen jaksamaan ja varsinkin kun ei muutenkaan ole motivaatiot olleet huipussaan. Ja sitten hokasin. Kun käyn koko ajan ylikierroksilla en ole voinut keskittyä tähän hetkeen. Oon koko ajan ollut jo seuraavassa hetkessä. Oon saattanut murehtia ja stressata asioita joita ei ole edes vielä tapahtunut tai tule välttämättä koskaan tapahtumaan. Ihan turhaa energianhukkausta.
Nyt keskityn vain tähän hetkeen, en stressaa tulevasta tai jos en ehdi. Teen sitten kun ehdin. Ensin tulee minä ja minun hyvinvoiva elämäni.
Voin kertoa että töissä on ollut ihan eri fiilis tai oikeestaan kaikessa tekemisessäni. Mahtavuutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti