Mutta jälleen kerran mun herkkä mieli ilmaisi asian harvinaisen selvästi. Kesti vaan tajuta hetkisen.
Enpä oo tainnut mainita miten arki on tässä kesästä muuttunut. Oon majaillut poikaystävän luona kesästä lähtien joka yö. En halua sanoa että olen muuttanut koska virallisesti en olekaan. Mulla on vähän vaatteita ja välttämättömät tavarat täällä.
Koska mulla välillä on oloja etten halua omistaa mitään omaisuutta, on ollut huojentavaa jättää kaikki krääsä. Tosin eestä ne vielä löydän jossain vaiheessa :D
Oon viihtynyt hyvin ja meillä on tää arki kulkenut ihan kivasti. Ei oo tullut mitään nahinoita juurikaan.
Mä vaan unohdin yhden seikan. Ne mun jutut. Ne mitä mä haluun tehdä, mistä mä tuun iloiseks, mistä mä elän myös.
Ja ne on niitä juttuja, joita tykkään tehdä itekseni. Jokaisen täytyy saada niitä tehdä. Omia juttuja.
Tää vaan tuppaa unohtuu monella parisuhteessa elävälle. Sit niille käy huonosti kun ne alkaa voimaan pahoin.
Luottamusta se vaatii, tottakai. Pitää luottaa siihen vaikka toinen haluaa tehdä omia juttuja, se ei tarkoita sitä etteikö susta välittäisi. Päinvastoin! Kun välillä touhuaa omissa oloissaan, sitä paremmalta tuntuu olla sen toisenkin kanssa. Musta on ainakin kivaa kun huomaan kaipaavani poikaystävää enkä malta oottaa näkemistä ja kun vielä alla on hyvä olotila jostain omista jutuistani, ei voisi oikeesti paremmin olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti