Nasta-harjoitukset ovat aina eripuolin Suomea varuskunnissa. Tällä kertaa paikkana oli Rovaniemellä Jääkäriprikaati ja osallistujia oli noin 250 naista.
Pääsin kelkkakurssille jonopaikalta, ja jonossa oli ollut 57 henkilöä, niin suosittu tämä oli. Onnekseni, olin ollut ilmeisesti kärkipäässä kuitenkin.
Yöjunilla matkaani jälleen tein, ja viime syksystä poiketen, sain nukuttua uskomattoman hyvin, vaikka menomatkalla mulla oli istumapaikka. Pienenä ihmisenä, mahduin kivasti käpertymään kahdelle penkille ja olin ottanut viltin matkaan, joten hyvin se meni näinkin. Tosin vaunu oli alkujaan lähes täynnä, mutta ystävällinen konduktööri vinkkasi myös tyhjästä vaunusta, jonne siirryinkin sitten, ja vitsit olin onnellinen siitä.
Onnellinen olin myös saapuessani aamu seiskalta Rovaniemelle. Ennen kasarmille siirtymistä, halusin käydä nauttimassa aamiaista keskustan hotellissa sekä fiilistelemässä Rovaniemeä. Ihana aloitus reissulle, ja samalla viimeiset hetket syödä maukkaasti, koska armeijan ruuat ovat vähän niin ja näin. 😄
 |
| Paras hetki <3 |
 |
| Rovaniemi |
Tosiaan, varuskunnassa kun oltiin, olivat vaatteet ja majoitus myöskin sen mukaiset. Vaatteet haettiin varusvarastolta ja petipaikka löytyi tuvista.
Kurssin alkuun meillä oli sulkeisharjoitukset, avajaisseremonia, yhteisluentoa muiden kurssilaisten kanssa sekä teoriaa itse kelkkailusta.
Lauantaina vuorostaan pääsimme kokeilemaan kelkkailua käytännössä. Mullahan ei juuri kokemusta kelkalla ajosta ole, kerran testasin kun oltiin Markun kotipuolessa.
Joten jännitin ihan sikana!
Mutta mua pelottaa aina muutenkin ajaa tuollaisilla vehkeillä..
Tuntumaa haettiin tehtäväradalla, jonka jälkeen lähdettiin maastoon. Alkuun olin edelleen kauhusta kankeana, kunnes muutaman sadan metrin päästä totesin, mitenkä mahtavaa ajaminen kuitenkin oli!! Ihana kevätaurinko, lumi ja ne maisemat!
Kunnes helppo reitti vaihtuikin hieman haastavammaksi, eli oli kumparetta, jyrkkiä mutkia, puita... No, ihan hyvin selvisin siitäkin, vaikka en niin nauttinutkaan 😄
Mutta kävi siellä muutamalle kurssilaiselle pieniä ja isojakin kömmähdyksiä. Muutama lapiointi urakka ohjaajalle tuli sekä yksi ihan oikea vaaratilanne, kun yhdeltä kelkka läksi käsistä ja törmäsi puuhun! Onneksi mitään ei sattunut, vaan hän ennätti hypätä kyydistä pois ajoissa. Mutta kyllähän se pelästyttää. Ja saa tajuamaan kuinka vaarallisia vehkeitä kelkatkin ovat, jollei osaa niitä hallita. Lähtevät meinaan niin tajuttoman nopeasti, jos kaasua käyttää vähän liikaa.
Eli ei suotta järjestetä tälläsiä kursseja.
 |
| Kelkkaonnettomuus |
 |
| Kelkkailtiin laavulle |
Kurssin sisältöön kuului myös kelkkojen korjausta/huoltoa sekä reen lastaaminen ja kiinnittäminen. Myös parituntinen ensiapu osio kuului kurssiin, ja pidin sitä todella hyvänä. Ja pakko myöntää, opin jopa uusia asioita, vaikka joskus aikoinaan olen sellaisen kurssinkin käynyt..
Tykästyin kyllä sen verran, että voisin lähteä johonkin kelkkasafarille jonain päivänä. Tuskin silti vauhdin hurmasta juurikaan tulisi nautittua, mutta hitaasti kun menee, näkee paremmin maisemat :)
Onnistunut viikonloppu, joka nopsasti meni mukavassa seurassa ja puuhassa. Uusia Nasta seikkailuja taas odotellessa!
P.S Lapin seikkailuja ei tarvitsekaan kauaa odottaa, koska nyt näyttääkin siltä, että lähden ensiviikolla hiihtovaellukselle Käsivarren erämaahan :))
 |
| Vähän on heikko asento... |
 |
| Myös suunnistustaitoja hiottiin |
 |
| Kelekkakurssin naiset! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti