perjantai 28. kesäkuuta 2019

Lähiretkeilyä

Viime viikolla tein kesäisen myöhäisillan/yöretken noin viiden kilometrin säteeltä meidän kotoota. Mulla oli pari yökeikkaa töiden puolesta (jonka seurauksena varmaan sain ne uniongelmatkin taas..), joten päätin käyttää hyödyksi "pakollisen" valvomisen.
Lähdin hieman ennen 11 ensin tuohon laajalle suoalueelle. 
Joskus on tullut mietittyä, minkälainen suo siellä oikein onkaan, kun autolla on vierestä ajellut.
Tien ja suon välissä on kuitenkin pieni kaistale metsää, joten suo on jäänyt lähes kokonaan piiloon.

Yllätyin, kun rämmin ensin metsän lävitse ja eteeni avautui todella iso ja kaunis suoalue. Ja näin lähellä meitä. Tähtäsin auringonlaskuun, mutta taivaalla oli hitusen pilviä, sillä muuten olisi ollut varmasti upeaa katsella auringon laskeutumista suon taakse.
Hirven jälkiä näkyi siellä täällä kulkevan, ja suo olikin itsessään melko upottava. Ja varmasti märkä jos ei olisi näin kuivaa. Hetken aikaa ihastelin maisemia ja kuuntelin hiljaisuutta, ennen kuin jatkoin matkaa.

Seuraava etappi olikin lähellä sijaitseva Mellilän järvi. No, se nyt on tuttu paikka mutta kesäyönä ei ole sielläkään tullut käytyä.
Kuumina kesäpäivinä ranta kuhisee auringonpalvojia sekä uimareita, mutta näin yöaikaan, sain olla omassa ylhäisyydessäni. Paitsi, poliisit!! sattui jostain syystä tekemään kierroksen juuri samaan aikaan siellä, mutta eivät ne ainakaan tulleet kyselemään mitä minä siellä toimitan keskellä yötä.. 😄
Olin varuilta ottanut uikkarit ja pyyhkeen mukaan, jos kumminkin tekee mieli pulahtaa, ja tottakai teki! Siispä uikkarit päälle ja uimaan kesäyön hämärässä peilityyneen järveen.
Ihan super!
Ja tämä oli senkin puoleen hyvä veto, koska nyt viimeistään virkistyin ja jaksoin tässä välissä lähteä tekemään pikaisesti yötyökeikan.

Kotimatkalla kuljin takaisin kotiin pieniä hiekkateitä ja yöretkeni kruunasi iso ja kirkas kuu, mikä mollotti taivaalla. Pysähdyin vielä ihastelemaan ja hämmästelemään kesäyön kauneutta, tuoksuja ja hiljaisuutta, ennen kuin palasin kotiin hissukseen piilopirttiin nukkumaan. 
Ihana luontoretki ja näinkin lähellä kotia. Aina ei tarvitse lähteä kauas 💓

 
Yöretki suolle

Tyyni ja lämmin järvivesi 
Kesäyön tuoksut..
Kuu loistaa kotimme päällä
Piilopirtti..

Nyt viikonlopuksi meillä ei olekaan piiitkästä aikaa mitään ohjelmaa. Tai Markusta ei vielä tiedä, joutuuko jäämään työreissulle vielä viikonlopun yli, mutta mulla ei ainakaan ole mitään ohjelmistossa. Ja hyvä niin. Olenkin joutunut latailemaan akkujani nyt pari päivää, koska väsymys ja stressi painoi päälle, joten luulen, että pari lisäpalautumispäivää ei olisi pahitteeksi. Ainakin tämän loppupäivän vedän nyt oikoselleen lueskellen kirjoja vaan :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti