sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Vappuretki Söderlångvikin laavulle

Lähdin vapun aatonaattona yhden yön laavuretkelle Kemiöön. Mökiltä ajoi tuonne noin tunnin verran, ja koska vappu vietettiin mökillä, oli luontevaa käydä tekemässä pieni retki lähinurkille.
Olin bongannut kuvakalenterista erityisen hienon laavun, ja halusin käydä katsastamassa tämän. 
Suomessakin on valtavasti upeita paikkoja, joista ei kuitenkaan suuri yleisö edes tiedä. Kuten tämä. 

Laavu sijaitsee Söderlångvikin kartanon luontopolkujen varrella. Yritin etsiä tietoa, onko yöpyminen sallittua laavulla, mutta koska en löytänyt kieltävääkään vastausta, totesin että ehkä se sitten on. Laavu on myös todella iso ja siihen oltiin tehty suojainen alue oletettavasti juuri yöpymistä varten, joten en usko että pahoilla teillä olin.

Ajelin kauniissa illansuussa Kemiöön ja jo itse Kemiön seutu on näkemisen arvoinen. Erityisesti kun jatkaa matkaa kohti Taalintehdasta ja Dragsfjärdiä. Kauniita pieniä saaristolaistaloja ja niin mahdottoman siistiä ja puhdasta joka puolella.
Polku laavulle lähtee Söderlånkvikin kartanon parkkipaikalta. Kartano toimii nykyisin museona sekä lisänä siellä on majoitus- ja kahvilatoimintaa. 
Kartanoon pitänee vielä myös ehdottomasti tutustua paremmin. (Näillä näkymin suunnitellaan heppatätien kanssa ulkoilupäivää toukokuun lopulla tänne)

Polku johti metsästä kallioille

Taisin olla seitsemän aikoihin parkkiksella, josta lähdin hissukseen kulkemaan 2.5 kilometrin päässä sijaitsevaa laavua. Kuvailin samalla videota retkestä Youtubeen, jonka eilen jo julkaisinkin.
Ensin tie vei läpi laajojen omenatarhojen, josta noustiin metsään. Meri pilkisteli puiden välistä. Metsä alkoi hiljalleen muuttua kallioiksi ja polku johti yhä korkeammalle. Jokseenkin maisema alkoikin muistuttamaan pohjoisen karuja tuntureita, kun kasvillisuus alkoi hupenemaan. 

Todella rauhallista oli kulkea, en nähnyt ketään muita. Laavulle kun saavuin, oli maisemat ja itse laavu kyllä uskomattoman komeat! En ole tainnut vastaavaa nähdäkään. Laavun sisäpuolella oli kivistä tehty nuotiopaikka, jossa uskaltauduin tekemään pienet tulet. 
Ilta oli täydellinen niin hiljaisuutensa kuin kelien puolesta. Oli tuuletonta ja lämmintä. Ihailin kaunista auringonlaskua merten taa, ja kun hämärä koitti, esiin astui kirkas tähtitaivas. 

Nukuin suht mukavasti, aamuyöllä neljän aikaan heräsin kun linnut pitivät melkoisia soidinmenojaan. Mutta oli ihana tuntea olevansa niin läsnä jälleen luonnon keskellä.
Aamu valkeni kirkkaana. Tein vappuaaton kunniaksi pienen aamiaisbrunssin valmistamalla pyttipannua sekä jälkkäriksi oli vaahtokarkkeja, suklaata sekä kuumaa kaakaota.
Näissä maisemissa kyllä kelpasi viettää rauhallista aamua.
Aamupalan jälkeen pakkailin tavarat ja lähdin tallustamaan takaisin samaa reittiä autolle. 
Loistava retkikohde erityisesti lintujen tarkkailijoille sekä auringonlaskun ihailijoille.
(Kirjoitan retkestä tarkemmin lisää Reppuretki blogiin myöhemmin.)

Ihan kuin jossain erämailla olisi!
Kaunista!
Tunnelmallinen ilta
Makuusoppi
Laavusta käsin pystyi ihailemaan auringonlaskua


perjantai 8. toukokuuta 2020

Huojentunut olo

Sain kuin sainkin rahani takaisin pentuhuijarilta, kiitos poliisin. Tehtyäni asiasta rikosilmoituksen, aloitti poliisi tutkinnan välittömästi (super nopeaa toimintaa!). Siinä vaiheessa kun poliisi oli saanut kyseisen henkilön kiinni puhelimitse, myönsi hän huijanneensa siinä, ettei pentua oltu lopetettu, vaan myyty toiselle. Hassua oli se, että hän ei silti tunnustanut vieneensä minulta varausmaksua, mutta halusi silti maksaa minulle vastaavan summan rahaa. No, joko hän pelkäsi jatko toimenpiteitä tunnustuksen seurauksena, tai sitten hän ovelasti jäi ilman mitään merkintää, koska tässä vaiheessa kun kerran sain rahani takaisin, en enää vaatinut rangaistusta, ja tapaus todettiin päättyneeksi.

No oli kuinka hyvänsä, olen itse tyytyväinen saatuani edes rahat takaisin, vaikka pentua emme nyt sitten saaneetkaan. Mutta vielä koittaa se päivä, kun retkeilen oman huskyni kanssa :)

Tällä viikolla on ollut hyvä fiilis, töihin paluu on sujunut kivasti ja ulkona on ollut mukavan lämpöistä ja aurinkoista.
Oon saanut kasvimaalle laitettua jo perunat, porkkanat ja salaatit. Loppukuusta sitten lisää, jahka ilmat kunnolla lämpenevät.
Mökillä vietettiin nyt pari päivää ennen viikonvaihdetta, ja päästiin ekan kerran myös testaamaan mökin oma sauna, sillä nuohooja vihdoin kävi eilen. 
Ja hitsi, niin ihanat löylyt pikkusaunassa olikin ja käytiin monen monta kertaa viilentymässä lammessa. 
Nyt viikonlopuksi saimme jo ensimmäiset vuokralaiset sinne, kun erätoverini saapui tänään pariksi yöksi miehensä kanssa. Ja ensi viikonloppuna sama homma :)
Mutta eipä tuo mitään, kiva että mökki kiinnostaa muitakin, sillä tämä oli myös sen tarkoitus.
Itse pystymme siellä viettämään kuitenkin arkenakin mökkielämää, ja jääpä meille sitten aikaa puuhailuun täällä kotona. Huomenna jatkuukin puusavotta, niin saadaan klapit tehdyiksi. 

Toukokuun aamuaurinko



lauantai 2. toukokuuta 2020

Eriskummallinen juttu

No niin, nyt tämä maailman omituisin pentufarssi on saanut päätöksen, tai varausmaksua en tosin ole vielä saanut takaisin. Mutta kuten aavistelinkin, jotain mätää tässä touhussa oli, ja kun viimeksi sovimme, että pentu haetaan perjantaina, sain viestin myöhään torstai iltana, että pentu on lopetettu sydänvikojen vuoksi. 
Tätä en tosin usko, vaan epäilen että hän on myynyt pennun jollekin toiselle tms. Hän ei tietenkään vastannut puhelimeen kun yritin soittaa, mutta lähetin viestiä, jossa kerroin tekeväni maanantaina hänestä rikosilmoituksen, mikäli varausmaksua ei palauteta välittömästi. 
Kuinka kummallinen ja typerä ihminen onkaan, kun antaa kasvonsa, kotinsa ja perheensä petoksen edessä. 
No rahallinen menetys ei ole kuitenkaan kovin suuri, mutta periksi en silti anna. Jonkinlainen stoppi pitää saada tuonkaltaisille ihmisille. 

Suuren suurta surua en kokenut pennun menetyksestä, sillä jotenkin tähän oli jo pitkään varautunut. Mutta jahka aika on oikea, mahdollinen tuleva pentu otetaan varmasti luotettavasta kennelistä.


Loma siis meni vähän vaihtelevin fiiliksin, kun välillä tämä sotku nosti pintansa. Mutta töistä pääsin kyllä hetkeksi irti, sain tehtyä pari mukavaa ja aurinkoista yön yli retkeä sekä mökillä tuli tietysti vietettyä aikaa.
Mökistä olen kyllä niin onnellinen, se metsä mikä siinä ympärillä on, on vain jotain niin suurenmoista. Kävin Sisun kanssa tutkimassa paikkoja, ja kuljettiin peuranpolkuja pitkin ihastellen vanhaa luonnonmetsää. Huomasin myös, kuinka mahdottomasti siellä kasvaa mustikanvarpuja, joten mustikansaantikin on turvattu, sillä täällä kotinurkilla meidän mustikkamaat koki ikävän kohtalon, kun viime kesänä metsä kaadettiin siitä.

Vappua vietettiin mökillä, minä saavuin mökille yöretkeltäni aamulla. Lämmiteltiin savusaunaa jälleen koko päivä, ja saunomisen jälkeen syötiin vappuherkkuja mökissä. 
Nyt viikonlopuksi tultiin kotiin, ja tänään käydään kaupoilla ostamassa uudet patjat ja peitot mökille. 
Lupaili sadeviikonloppua, ja melko koleaa siellä on ollutkin. Toivottavasti pian alkaisi lämpeemään, niin pääsisi kylvöpuuhiin. 

Mökkitunnelmaa