perjantai 28. syyskuuta 2018

Hyvä olla

Tulin tekemään pienen muistiinpanon siitä, kuinka hyvältä on tuntunut tänään. 
Yht´äkkiä päivällä sitä vain pysähtyi miettimään ja kuullostelemaan oloa, ja vitsit kun ajattelin miten hyvä mulla on olla just nyt. Huomisesta ei koskaan tiedä, eikä takanakaan mitään herkkua aina ole ollut mutta juuri tänään, tällä hetkellä, oon super hyvinvoiva. 

Pohdin eri syitä, mistä erityisen hyvä oloni kumpuaa ja osasin ainakin muutaman jutun poimia.
-Ensinnäkin, olen nukkunut viime aikoina todella hyvin. Normaalisti olen todella huono nukkuja ja jos pientäkin huolta tai stressiä on, vaikuttaa se heti negatiivisesti unen laatuuni.

-Toiseksi, kesän jäljiltä olin melkoisen uupunut ja kärsin ikävistä vaivoista. Ensin alaselässä (nikamansiirtymä) ja sitten varpaani (tyvinivel tulehdus) kipeytyi niin pahasti että nilkutin yli kuukauden. Mutta nyt olen palautunut eivätkä paikat kipuile juuri enää. 
Päivärytmit ovat selkeitä. Illalla ajoissa nukkumaan, hyvät ruokatavat sekä liikunta.
Arjen balanssi on kunnossa. Harrastuksia ja vapaapäiviä on sopivassa suhteessa.

-Kolmanneksi, teen asioita joista nautin. 
Työni on mukavaa ja sopivan jännittävää. Ei pääse kyllästymään. 
Olen käynyt useasti retkeilemässä ja viettänyt öitä ulkosalla nukkuen.
Olen löytänyt mahtavan heppailupaikan, jossa saan saan käydä joustavasti ratsastamassa. Myös venäjän alkeet innostavat ja tuovat pientä haastetta.
Kuntosalilla olen saanut hyvän rytmin kolmeen kertaan viikkoon ja siihen päälle leppoisat kävelyt hiekkateillä.
Olen aloittanut kotona omat sauna/kylmäsuihku sessiot, ennen kuin varsinainen kylmäuinti kausi starttaa. Todella rentouttavaa.
Lisäksi tuntuu, että olen kasvanut ihmisenä hurjasti viime aikoina ja meillä on Markun kanssa erityisen hyvä tiimi keskenämme <3 On hyvä olla.



torstai 27. syyskuuta 2018

Yö laavulla

Näköjään pääpaino blogissani on tällä hetkellä retkeilyjutut mutta olen vain niin hurahtanut ulkona nukkumiseen että voisin jatkuvasti olla metsissä haahuilemassa yön yli.
Ja sama jatkunee vielä kun tulevana viikonloppuna lähdetään yhdessä retkeilemään ja ensi viikolla lähdenkin Lappiin - retkeilemään.

Viime viikonloppuna tosiaan halusin uhmata luonnonvoimia ja lähteä yöksi laavulle, tosin eipä siellä metsän keskellä myrskypuhurit juuri tuntuneet ja pahimmat vesisateetkin lakkasivat iltaan mennessä.
Yksin minun ei tarvinnutkaan lähteä, vaan sattumalta huomasin Outdoor siskojen facebook-ryhmässä, että eräs tyttö oli myös lähdössä samoille suunnille viikonloppuna.
Kun vielä viestittelyn jälkeen huomasimme, että meillä on täysin samat suunnitelmat, eli tallustaa illalla kuusi kilometriä laavupaikalle ja aamulla samaa reittiä takaisin, oli yhteinen retkipäätös lyöty lukkoon. 


Vaikka emme tunteneet toisiamme, oli meillä silti tosi hauskaa ja juteltavaa riitti. Lisäksi olo oli myös turvallisempi kun oli joku toinen matkassa mukana.
Tosin iltaan mennessä laavukin täyttyi muista retkeilijöistä.
Mullahan oli nimenomaan tarkoitus päästä yöpymään juuri laavulle, koska halusin paikata parin vuoden takaiset huonot muistot kylmästä ja kovasta laavuyöstä 😄 Nyt kun löytyy hyvä makuupussi sekä alusta, en voisi paremmin nukkuakaan.
Eli onnistunut yö jälleen! 

Nukkumisessa ulkona minua viehättää nimenomaan se tunne kun hengittää raikasta ulkoilmaa ja kenties tuntee ilman viileyden mutta on silti lämpimässä makuupussin suojassa. 
Haluaisin vielä oppia nukkumaan ilman korvatulppia ulkona, mutta sitä en ole vielä kokeillut, herkkäuninen kun olen.


Lähdimme Kurjenrahkan kansallispuistoon yötä viettämään Töykkälän laavulle. Reittihän on olevinaan suljettu huonojen pitkospuiden takia mutta eivät ne niin huonot kuitenkaan ole, etteikö kulkemaan pystyisi. Otin silti varuilta kumpparit mutta niitäkään ei olisi tarvittu. Näköjään kuuman ja kuivan kesän jäljiltä ovat suoalueet täysin kuivuneet.

Eväänä mulla oli illaksi lihapiirakoita ja suklaata ja aamuksi kokeilin jotain uutta itselleni mutta siis todella perinteistä. Tein leivän päälle paistettuja munia ja pekonia. Nams!
Melko pian aamiaisen jälkeen läksimmekin kulkemaan takaisin kohti parkkialuetta.
Sovimme uuden retkikaverini kanssa joskus toistekin lähtevämme uusiin seikkailuihin. Kivaa :)
Superhyvä tuomaan tunnelma valoa iltaan!
Pekonit paistumassa
Töykkälän laavu

perjantai 21. syyskuuta 2018

Mökkeilyä Kurjenrahkalla

Viime viikonloppu oli ihan paras. Olimme mökkeilemässä Savojärven rannalla pienessä saunallisessa mökissä, josta oli terassilta suora kulku laiturille ja järveen! Olin niin haltioissani. Saunoimme sekä illalla että aamulla. 
Myös keli oli täydellinen syksyn mökkeilyyn. Lauantaina satoi vähän väliä kaatamalla, välillä taas paistoi aurinko. Iltaan kohden kuitenkin selkeni ja saimme nauttia mielettömästä auringonlaskusta. Koko taivas hehkui punaisen ja oranssin väreissä. 


Lauantaina aikaa vietimme saunan lisäksi, minä lukemalla kirjaa ja Markku kävi kalastamassa sekä iltasella nuotion äärellä paisteltiin makkaraa sekä tehtiin vohveleita. Niin hyvää.
Seuraavaksi päiväksi oltiin luvattu upeaa kelia ja sitä se myös oli. Heti aamusta minä läksin pitkospuille reippailemaan ja nuuhkimaan raikasta metsän tuoksua ja Markku taas koettamaan kalaonnea. 
Parin tunnin ulkoilun jälkeen, lämmitettiin sauna taas ja käytiin myös vilvoittavalla aamu-uinnilla. Monta kertaa <3
Tämän jälkeen vasta syötiin herkku aamupalaa.
Koska mökki piti luovuttaa vasta iltapäivällä, otettiin rauhassa nokoset aamiaisen jälkeen.

Pihapiirissä oli myös grillikota

Vuokraan kuului myös kanootti soutuveneen lisäksi, joten innostuttiin lähtemään vielä melontaretkelle vastarannalle. Otettiin evääksi makkaraa jotka grillailtiin tois puol järveä.
Oli niin huippua käydä ekaa kertaa ikinä melomassa ihan omatoimisesti kun ollaan aiemmin vaan jonkun retkiryhmän kanssa oltu. Päätettiinkin kun joskus asutaan järven rannalla, hommataan oma kanootti 😄
Ai että. Niin kivaa :)
Niin, ja huomenna minä lähden taas samoihin maisemiin kun hinku on kova päästä yöpymään ulkosalle. Haluan samalla testata vähän kanttia retkeillä vähän huonommassa kelissä kun kerran on luvattu sadetta ja tuulta. Toki jos hirveä myrsky on, en sitten lähde. 

Aamu <3
Mökki




torstai 13. syyskuuta 2018

Uusia tuulia syksyyn

Nyt kun on kesä taputeltu ja rintamiestalon remppajakso takana, on aika keskittyä itseensä ja vapaa-aikaan jota jälleen on enemmän. 
Pienen lepojakson tuossa pidin mutta nyt kun on uutta virtaa taas, olen hommannut itselleni uutta puuhaa iltojeni iloksi. 

No vanha kunnon salitreeni on ottanut taas paikkansa mikä on ollut piristävää. Olen myös tehnyt pari kertaa pihalla treenit kun oli vielä muutama päivä sitten lämpöiset ilmat.
Sitten tulikin sateet ja kovat ukkoset. Edellispäivän aamuna kun olin koiraa ulkoiluttamassa luulin jo maailmanlopun tulleen kun taivaanranta oli sysimusta ja mielettömät salamoinnit vaan välkehti. En edes muista milloin olisi ollut niin rajuja ukonilmoja.

Maanantaina tosiaan kävin tutustumassa melko lähellä sijaitsevaan kotitalliin, jossa saan käydä niin paljon kuin vaan jaksan, ratsastamassa. Siellä sellainen superkiltti suomenhevos tammuska kaipasi liikuttajaa. Olen nyt pari kertaa tällä viikolla käynyt ja on kyllä ollut ihanan rentouttavaa töiden jälkeen. Saa kivasti pään nollattua stressaavasta työpäivästä kun kopsuttelee hepalla hiekkateillä :)




Olen myös aloittanut jälleen "opiskelut"! 
Nimittäin ilmottauduin Venäjän kielen alkeisiin, joka pidetään aina keskiviikko iltaisin Turussa. 
Pohdin mikä taito voisi olla tulevaisuudessa hyvä osata (...Lapissa...) ja päädyin venäjän kieleen. En olekaan kouluvuosien jälkeen opiskellutkaan mitään kieliä, joten tämä tulee olemaan varmasti haastavaa mutta myös antoisaa. Ainakin ekan kerran jälkeen olen todella innostunut! 
Kieli vaikuttaa vaikealta ja oleellista onkin oppia mahdollisimman pian kyrilliset aakkoset. Siinä oppimista onkin!
Mutta osaan jo sanoa venäjäksi "Moi, olen Nina. Kuka sinä olet?" 😄
Oli mulla taustalla toinenkin syy = innostus Venäjän kieleen, sillä olen pyöritellyt ajatusta lähteä ensi vuonna (tai joskus..) Venäjälle kiipeily/vaellus reissulle. Mulla olisi haaveena tehdä edes yhden kerran elämässäni tälläinen noin viikon mittainen vaellus jollekin vuorelle. 
Päädyin siksi Venäjään koska Afrikkaan en enää haluaisi lähteä (Kilimanjaro) ja Nepal tuntuu kaukaiselta ja jotenkin vaikealta (pelottavalta). Ja Itävalta/Alpit ei ole oikein koskaan houkutelleet vaikka taatusti uskomattomat maisemat sielläkin. 
Mutta katsotaan mitä tuleman pitää :)


Omenatalkoita myös piisaa, ja piirakkaa :p

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Viikonlopun parhaat palat

Onpa ollut jokseenkin tapahtumarikas viikonloppu mutta silleen hyvällä, rauhallisella tavalla. Perjantaina hääräiltiin taas pienen tauon jälkeen talorempan parissa. Minä maalailin loput rännit ja Markku taloa. 
Nyt on ollut vielä ihan uskomattoman kesäiset kelit, joten on ollut ilo puuhastella ulkosalla. Tänäänkin tuntui että aurinko suorastaan polttaa kun oli niin kuuma.
Maalailuhommien jälkeen tehtiin hyvää ruokaa, sisäfilettä sekä nautiskeltiin pullollinen shampanjaa!
Ei kuitenkaan ihan syyttä suotta kuohuvaa, vaan juhlistettiin Markkua työpaikan vaihdoksesta.


Lauantaina päivällä lähdettiin pitkästä aikaa Turkuun, käytiin vähän kaupoilla sekä tutustumassa uuteen lajiin, Taiji:in. No, voitin Facebookissa liput kyseiselle tunnille niin olihan se mukava päästä hyödyntämään voitto :) Thaimaassa tosin joogaretriitillä kyseistä lajia joka aamu auringon nousun aikaan rannalla harrastettiin.
Syömässä tottakai ulkona käytiin kun kerta Turkuun asti mentiin, joten oikein kiva treffipäivä oli.

Eilen myös vietettiin Nuku yö ulkona päivää, ja koska asia minua hieman kaiversi, keksin mennä pihalle yöksi nukkumaan riippumattoon. 
En aiemmin ole yötä riippumatossa vielä viettänytkään ja tarkoitus on ollut kokeilla, niin tässä tuli oiva tilaisuus siihen. Vähän epäilytti miten nukun, mutta ajatusta helpotti kun tiesi mahdollisuuden kavuta omaan sänkyyn jos uni ei tule.
Mutta vielä mitä. Paras yö ikinä! Oli todella mukava nukkua. Ei kolotuksia tai puutumista niinkuin yleensä teltassa tai laavulla. Ihana oli olla käpertyneenä lämpöiseen makuupussiin ja nuuhkailla raikasta ulkoilmaa sekä kuunnella naapurin kuivurin tasaista hurinaa.
Yö tosin oli myöskin hyvin lämmin joten tämä oli mukava aloitus riippumatto unille.
Innostuin kyllä sen verran, että ehdottomasti hankin oman riippumaton tuleville retkille :)

Mörkö tuli aamulla herättämään
Superkiva nukkua!

Tänään taas läksimme sienimetsälle! Ihan ei ominpäin kuitenkaan koska kummallakaan ei sienituntemusta yhtään ole mutta siis opastetulle sieniretkelle osallistuimme. Häkellyin ihan kuinka valtava määrä eri sieniä sitä onkaan mutta paras tapa on tietysti aloittaa niistä tutuista ja turvallisista. Saimmekin saaliksi ihan kivasti kanttarelleja, herkkutatteja sekä koivunkantosieniä. Näistä on helppo lähteä liikkeelle kun ominpäin mennään.

Eri sienilajeja..


Lauantain liikuntatreffit :)



lauantai 1. syyskuuta 2018

Metsäinen joogaretki

Vietin viime viikonlopun Repoveden kansallispuistossa yhdessä tuntemattomien (mutta ihanien) naisten kesken. Osallistuin siis yön yli joogaretkelle.
Nukuimme kodassa tai halutessaan sai tietysti nukkua teltassa, riippumatossa tai vaikkapa taivasalla, niinkuin eräs meistä teki. Tosin yöllinen vesisade oli hänetkin lopulta ajanut kodan suojiin.
Matka oli melkoisen pitkä ajella Repovedelle, lähes neljä tuntia mutta oli ehdottomasti sen arvoinen. Viikonloppu oli mitä ihanin. Uusia ihmisiä, tarinoita, samanhenkisyyttä, luontoa, joogaa, ulkoilua sekä hyvää ruokaa.


Repoveden kansallispuisto

Viikonloppu alkoi lauantaina iltapäivällä ensin reippaillen kodalle. Matkalla pidimme pienen tauon, jossa tutustuimme toisiimme kertomalla jotain itsestämme. Se on aina jännä, miten alkuun kaikki tuntuu niin vieraskoreelta ja sitä miettii mitenköhän sitä tässä nyt oikeen tutustuu mutta seuraavana päivänä olimme kuin vanhat ystävykset, joilla on omia sisäpiirivitsejä. Niin parasta!

Heti alkuun kodalle päästyämme, meille pidettiin metsässä rauhallinen joogatuokio. Oli mukava venytellä pois matkasta jumiutuneet lihakset ja hengittää puhdasta ilmaa keuhkoihin. Kuunella hiljaisuutta, nuuhkia tuoksuja.
Joogan jälkeen söimme päivällistä ja ulkona ruoka maistuu aina vain niin hyvältä. Ruokana oli hampparit, joihin sai itse koota täytteet. 
Kun vatsat oltiin saatu (vähän liiankin) täyteen, läksimme tekemään pienen iltareippailun. Kuljimme näköalakallioille halki satumetsän. 
Kovin hiljaista porukkaa emme olleet. Nauru raikasi kun keksimme mitä hölmömpiä juttuja. Mutta olinkin jo kaivannut naurua, joka saa vatsankin kipeäksi. :)

Ennen iltapalaa pidimme täydenkuun meditaatiohetken. Harmiksi oli kovin pilvistä mutta tunnelma oli silti rauhoittava. Meditaation aikana iltakin vaihtui hämäräksi ja nautimme iltapalaa kynttilöiden valaistuksessa. Kohotimme myös maljat Suomen luonnonpäivän kunniaksi.
Iltapuuhien jälkeen kömmimme makuupusseihin ja valmistauduimme nukkumaan yoganidralla. Siinä käydään keho hiljaa läpi, jonka seurauksena vaipuu uneen. Ja nukuinkin kyllä todella makoisat yöunet, mitä ei juuri koskaan tapahdu ekana yönä vieraassa paikassa.


Malja Suomen luonnolle!

Aamulla kun muut vielä nukkuivat, kävin pulahtamassa muutaman kerran vilpoisassa järvessä. Maailman paras tapa aloittaa päivä <3
Aamujoogan pidimme laiturilla aamu-usvan vielä helliessä järven pintaa.
Runsaan aamupalan jälkeen olikin aika pakata kamat ja siivota kota ja lähteä kotimatkalle.
Ihana hengähdyshetki syksyn alkuun sekä ihania uusia ihmisiä sain taas elämääni. 


Määkijän Kota
Burgeri

Kyllä se luonnossa olo on vaan parasta ajan viettoa ja odotankin ihania syksyn tapahtumia. Parin viikon päästä mennään muutaman heppakaverin kanssa mökkeilemään sekä lokakuun alussa olen varannut itselleni pienen reissun Lappiin! Menen Kiilopäälle muutamaksi päiväksi myöskin joogailemaan sekä retkeilemään. En malta oottaa, ihana päästä pohjoiseen :)
Sain edulliset junaliput makuuvaunusta sekä otin myös majatalo majoituksen joten reissulle ei paljoa hintaa tule. 

Lisäksi loppusyksyllä luvassa on yhteisiä luontoretkiä muiden naisretkeilijöiden kanssa ja eiköhän me tuon ukkelinkin kanssa tästä retkeilemään myös ennätetä. Mustikassa käytiin vielä viime viikolla vaikka nyt alkaa olla mustikat jo kerätty. 
Tänään illalla vietän omaa aikaa kotona tehden ruisleipäpitsaa kun Markku lähtee työporukka iltamiin mutta nyt myö lähdemme pitkästä aikaa kuntosalille! 


Aamuhetki <3