tiistai 30. lokakuuta 2018

Stressin poistoa - Talviajan yö metsässä

Viikonloppuna läksimme yön yli retkelle Iso-Melkuttimelle. Se on tunnin ajomatkan päässä meiltä ja voi jestas kuinka mahtava retkeilyalue se onkaan. Varsinkin kesällä varmasti.
Polku kiertää järven ympäri lähes koko ajan ihan rantaa pitkin, polun varrella on useita tulistelupaikkoja, kolme laavua, laituri ja runsaasti telttailupaikkoja. Ja kuvista olen nähnyt miten järvellä on turkoosin väristä vettä. Kirkasta se ainakin on, se tuli kyllä huomattua.
Saletisti tuonne kesäkeleillä uudestaan.
Paikka soveltuu myös loistavasti maastopyöräilyyn, kun sekin olisi haaveena, saada omat fatbiket joskus.

Retkemme oli jälleen onnistunut, lukuunottamatta pientä mölyämistä, jota saman leiripaikan jaanneet vanhempi pariskunta piti.
No, heillä ei ehkä lieneet selvää kuinka olemattomat teltan äänieristykset ovat, joten saimme kuunnella heidän iloitteluitaan illasta aamuun 😄
Saatiin onneksi nukuttua edes jonkunlainen hyvä pätkä, joten ei ihan maailman huonoin yö kuitenkaan. 
Tosin, kyllä minä vakavissani harkitsin yhden aikaan yöllä herättävän Markun, että nyt kerätään kamppeet ja lähdetään pois mutta jaksoin onneksi sinnitellä. Seuraavaksi heräsinkin viideltä ja koska kelloja oli siirretty, niin eipä tuo haitannut herätäkään.


Illalla teimme herkullista naudan ulkofilettä ja mausteisia kasviksia ruuaksi, jälkkäriksi perinteiset retkipullat. Vitsit, kuinka ruoka vaan maistuu hyvälle ulkona tehtynä ja syötynä.
Muuten vietimme aikaa tuijotellen nuotiota ja höpötellen kaikkea.
Huomasin niin selkeästi taas, kuinka hyvää mielelle retkeily tekeekään. Olin ollut vähän koko viikon ärsyyntynyt  ja väsynyt mutta tadaa, enpä ole enää :)
Aamiaiseksi loihdimme perus kaurapuurot höystettynä kanelilla ja omenaraasteella sekä paisteltiin kananmunia karjalanpiirakoiden päälle. 
Olen nyt jokaisella retkikerralla tehnyt puurotutkimusta siitä, kuinka saisi retkellä aamupuurosta hyvää kun ei ole maitoa ja voita 😄 Mutta näemmä siihen riittää ihan vain kanelia ja hyvänä ekstrana just esim omenaa.

Pakkastakin yöllä oli muutama aste ja kova tuuli, joten vähän oli vilpoista muttei kuitenkaan paleltanut. Minä nukuin yksinään laavulla koska mulla on pieni ilmapatja jolla pärjää hyvin kovilla alustoilla ja Markku taasen ripusti riippumaton viereisiin puihin. 
Suunnitelmissa olisi ostaa mulle myös oma riippumatto sekä sitten yhteiseksi majoitteeksi laadukas ja tilava teltta, jossa kelpaa viettää pidemmätkin vaellukset.
Kyllä retkeily on vaan poikaa :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti