Auringon kaipuuta

Viikko on ollut melko pilvinen, viime viikonlopun aurinkoisten päivien jälkeen. Tänä aamuna se lupasi pienen aurinkoisen hetken ja aion ottaa siitä kaiken ilon irti lähtemällä aurinkokävelylle heti kun se vain nousee. Pienen tovin saapi vielä odottaa. Huomaan, miten paljon se vaikuttaa mielialaan ja energioihin. Kyllä aamukävely pimeässäkin piristää, mutta eihän se sama ole kuin valoisaan aikaan ulkoilu. Itse kun en juuri nauti "pimeään käpertymisestä", on tämä vuodenaika vaikea. Lumi piristää ja sitä onkin luvattu hentoisesti myös tänne etelään, jossa vietän parhaillaan pari viikkoa. 

Illat olen haaveillut jo keväästä ja kesästä, kuunnellen ja katsellen kaikenlaisia kasvimaa aiheisia juttuja. No, tykkään talvesta ja hiihtämisestä myös yli kaiken, joten odotan myös sitä :) Myös muuttoa uuteen kotiin ja lintujen talviruokinnan aloittamisesta siellä. Ja kylmäuintia. Kyllä se tästä.

Täällä viikko on ollut aika menevä. Viikko sitten olin pitkästä aikaa näkemässä heppatätiystäviä pikkujoulujen merkeissä, sunnuntaina kävin naapurissa kylässä ja arkena on ollut kaikenlaista töiden lisäksi. Siispä innolla tänään mökin rauhaan pariksi päiväksi. 

Viikko sitten aamukylpy lammella

Heppatätien pikkujoulut

Naapurissa kylässä

Marraskuun aurinko

Pyhäinpäivä

Ollaan vietetty minulle tosi epätyypillistä päivää, sillä lähes koko päivä on tullut katsottua telkkaria! Aamulla tein pitkän kävelylenkin koirien kanssa, mutta aamupalan jälkeen hivuttauduin jo nojatuoliin ja siinä on tullut istuttua yhden työpäivän verran. Markkukin ihmetteli mikä minnuu vaivaa, mutta tosiasiassa juuri nyt ei omaa päivää täytä mikään, esim jokin koulutehtävä, videon editointi tms.. Ja olen halunnut kokeilla miltä tälläinen koko päivän rötväily oikeen tuntuu. 

Ensin katseltiin tubesta videoita, sitten siirryttiin katsomaan ikivanhaa Lost sarjaa, mikä onkin edelleen aika koukuttava. Monta jaksoa katsottiin putkeen, mikä on kyllä itselleni maailman ennätys! Ruokaa tuli tehtyä jossain vaiheessa sekä koirien kanssa käytiin päivällä ulkona. No, kyllä sitä iltaa kohden alkoi molempia jo kyllästyttämään, Markku tosin siirtyi vain toisen ruudun ääreen eli tietokoneelle pelamaan, itse sentään kaipasin jo fyysistäkin tekemistä, joten lähdin kantamaan vettä ja polttopuita sisälle ja tiskasin. Sitten aloin lukemaan blogeja tabletilta, mutta lopulta ähkyynnöin siitäkin ja tulin nyt itse kirjoittamaan kuulumisia omaan blogiin. Saa edes jokusen "olen tehnyt tänään jotain hyödyllistä" tunteen :)

Aamun jäähelmiä

Aamukävelyillä olen tehnyt mukavia lintuhavaintoja, muun muassa töyhtötiaisia sekä kuusi- ja hömötiaisia, punatulkkuja sekä tänään näin ensimmäistä kertaa täällä puukiipijän. Myös tikkoja on, ainakin palokärki sekä käpytikkoja näkyy ja kuuluu sekä närhiä. Myös teeret ovat hyvinkin yleisiä, niitä on useampi aina parvessa. Tänään huomasin myös Tiira palvelusta, miten tulevassa asuinpaikassamme Varpaisjärvellä on tehty kuukkeli havaintoja! Voi että mitenkä toivon onnistuvan saamaan kuukkelit käymään lintulaudallani talven aikana. Se olisi aika konkreettinen ero eteläiseen linnustoon, johon on aiemmin tottunut. Näin myös kenties elämäni ensimmäistä kertaa tilhiä, kun oltiin kuukausi takaperin Varkaudessa katsomassa erästä taloa. Siellä abc:n parkkipaikan pihapuussa oli iso tilhiparvi.

Huomenna voi olla että sama rötväilypäivä jatkuu tai sitten tehdään muuttopakkausta tai ehkä  jopa lähdetään jonnekin. Jännittäen aamua kuitenkin odottaen, sillä saattaa hyvinkin olla, että saadaan jonkinlainen lumipeite aamulla maahan! Tänään on koko päivä ollut pakkasella ja hyvin hentoista hiutaletta onkin koko päivän sadellut. Huomenna lämpenee, mutta sade todennäköisesti tulee alkuun räntänä. 

Tilhiparvi

Hello Marraskuu!

Heipä hei pitkästä aikaa. 

Itseä on vaivannut kun en ole kesän jälkeen saanut aikaiseksi yhtään kirjoitettua tänne. Vaikka olenkin instagramissa pitänyt niin sanottua päiväkirjaa, olisi se harmi jos tämä kokonaan hautautuu unholaan. Siispä koitan jatkossa edelleen aina välillä kirjoittaa tännekin. 

On turha edes yrittää päivittää mitä kaikkea kesän ja syksyn välillä on tapahtunut, mutta jos viimeksi oltiin asettautumassa mummonmökkiin, onkin seuraava muutto jo näköpiirissä. Vaikka tässäkin kyllä varmasti talven yli pärjäisi, kyllä jotenkin kaiken muun kuorman päälle olisi ehkä kuitenkin mukava, jos taloon tulisi vesi. Myös se ettei tänne ole oikein koskaan kotiutunut, koska mökki oli kalustettu valmiiksi, on omat tavarat ollu ties missä. Nyt muutamme Lapinlahdelle, hieman pienempään asumukseen joka on aivan järven rannalla! Luulen, että saamme siitä rakennettua meille kodin tuntuisen kodin siihen saakka, kunnes on aika tehdä seuraava siirto. 

Vanhassa kotitalossa ei ole vielä saatu kauppoja lukkoon, ostaja siinä on ollut jo kolme-neljä kuukautta, mutta hän ei ole saanut omaa asuntoa myydyksi. Saattaa olla, että keväällä talo menee uudelleen markkinoille. Ja lisäksi, jos käykin niin, että talo ei mene kaupaksi millään parin vuoden aikana, palaamme sinne sitten. Ja ollaan siinä tapauksessa kokemusta rikkaampia ja saatu asua järven rannalla, minkä takia tänne lähdettiinkin. Joten fiilikset ovat tässä kohtaa oikein hyvät.

Aina niin ei todellakaan ole ollut, vaan erityisesti minä olen kipuillut paljonkin tästä koko härdellistä. Koko prosessi on ollut henkisesti älyttömän rankkaa ja katumus koko touhusta on välillä ollut suurta. Myös ajatuksia Savoon sopeutumisesta ollenkaan on ollut mielessä, mutta kyllä uskon jos ja kun vihdoin jonain päivänä saadaan se oma "unelmien" koti täältä, sopeudun oikein hyvin tänne. Tämä väliaikainen vaihe on vain ollut sietämätöntä. Toki hyviä hetkiä on mahtunut paljon myös joukkoon. 

Taloja ollaan käyty katsomassa ahkerasti, jos ei muuten niin ainakin se on ollut piristävää ja inspiroivaa. Tässä on saanut hyvää oppia mitkä seikat ovat meille tärkeitä omassa talossa ja ympäristössä. 
Koko syksyn olen myös käynyt joka kuukausi vanhoilla kotikulmilla ja se on ollut tosi mukavaa, vaikka raskastakin. Näillä näkymin en enää tammikuussa mene töihin sinne, mutta kyllä silti pitää käydä vähintään lintuja ruokkimassa mökillä :)

Marraskuu alkaa melko lämpimässä kelissä, nyt oli pari päivää aurinkoista ja pikku pakkasta mutta ennustukset näyttävät suhmua ja plussaa. Jännittävää nähdä millainen talvesta tulee.

Kuvat otettu tänään

Mummonmökkielämää

Taas on yksi ajanjakso vietetty Savonmailla mummonmökissä. Tässä juuri odottelen Markkua saapuvaksi (hän on ollut nyt viikon etelässä ja tuo meijän pakun tänne), ja lähdetään yhdessä sitten periaatteessa viimeisen kerran viettämään aikaa Pöytyän kotiin. Parin viikon päästä kun tullaan takaisin Savoon, teen itse hetken aikaa töitä jonka jälkeen lähdemme yhteiselle kesälomareissulle pohjoiseen. Reissun jälkeen Markulla alkaa työt uudessa opinahjossa, joten hänkään ei sitten etelään enää sen koommin mene. Toki talojuttuja tulee olemaan varmasti jossain vaiheessa edessä, mutta ei ainakaan vielä ole kukaan sinne muuttamassa. 

Mulla on menoja etelään edelleen joka kuukausi työn puolesta, joten pääsen aina silloin hoitamaan asioita. 

Meijän Savon koti 

Nyt oli erilainen jakso täällä tosiaan, kun ensin Markku vietti mummonmökissä viikon ja heti perään äiti tupsahti tänne muutamaksi päiväksi, joten yksin ei ole hirveästi tarvinnut nyt olla. Myös koirat jäivät mulle seuraksi tänne. Äitin kanssa kierreltiin Kuopion nähtävyyksiä, käytiin muunmuassa Puijon tornissa, kauppahallissa ja ostoksilla. Lähdettiin myös Rantasalmelle Järvisydän kylpylään, jonne ei täältä kovin pitkä matka ollut. Olen aina haaveillut sinne menemisestä, mutta ehkä pelkkä kylpyläkäynti ei niin kovin kummoinen ollut, enemmän se selvästi sopii pariskunnille majoituksineen ym. Mutta oli kiva käydä.

Äiti ja koirat

Kelit ovat olleet kesäiset, paitsi viimeiset päivät olivat hurjan kylmät ja sateiset, mutta tänään saipi taas herätä auringon valoon. Oon käynyt nyt päivittäin aamu-uinnilla järvellä, mikä on ollut tosi virkistävää. Kävelyillä on saanut mennä varovaisesti, sillä täällä on todella paljon punkkeja. Alkuun jopa hieman järkytyin siitä määrästä. Eräänä kertana sain noukkia Hallista yli kymmenen punkkia, kun oltiin tultu heinikkoiselta metsätieltä. Sinne emme siis enää olla menty, vaan pysytelty isommilla teillä. Kyllä silti Hallista saa lähes joka päivä yhden pikkuotuksen nyppäistä irti. Pihalla punkkeja ei onneksi niin paljon ole. 

Seuraavat pari viikkoa on tarkoitus muuttopakata tavaroita, viettää aikaa mökillä (pystytetään laavu sinne juhannuksena), käydä näkemässä iskää ja veljen perhettä sekä hoitotätiä ja tehdä tietysti töitä. Lomaa pidän tosiaan kaksi viikkoa heinäkuussa ja elokuussa yhden viikon (Ruotsin vaellusreissu) sekä yhden sitten jossain vaiheessa myöhemmin. 

Pihasauna

Käytiin leffassa ja Kuopion torilla syömässä makkaraperunat

"Meijän" ranta

Synttäreitä

Täällä kirjoittelen Joensuussa hotellissa, jossa olen parin päivän työreissulla. Markku saapui heti kesälomansa alkajaisiksi mummonmökkiin koirien kanssa ja toi samalla muuttokuormaa. Tuntui niin hassulta ja jännittävältä kun odottelin heitä, sillä olen kuitenkin pari kuukautta viettänyt omaa eloa täällä. Mutta ihanaa kun vihdoin alamme asettautumaan tänne. 

Vaikka toki kaikki on vielä ihan keskeneräistä ja yhtä suurta kysymysmerkkiä. 

Nyt kun kesä on aluillaan, elo mummonmökissä tuntuu kuin olisimme vain lomalla. Vielä ei ehkä ole niin sisäistänyt, että tänne tosiaan muutamme. 

Oltiin eilen kalalla :)

Vietin toukokuussa pari viimeistä viikkoa kotona etelässä. Myös mökillä tuli oltua muutama päivä, sain myös tehtyä sinne kesäsiivouksen. Mulla oli myös synttärit ja tänä vuonna perinteinen toivomukseni lähteä ajelulle johonkin uuteen kesäpaikkaan jäi välistä, koska halusin olla mökillä. Mutta tehtiin pieni piknik läheiselle lammelle, jossa juotiin limonaadit ja nautittiin mansikkapitkoa :) En ollut toivonut mitään lahjaa ja olikin suuuren suuri yllätys, kun Markku antoi lahjaksi kameraani sopivan (jolla kuvaan videoita) uuden valovoimaisen optiikan. Mun kamerahan on ihan perus, joten tuo on kyllä tervetullut lisä. 

Synttäripiknik

Mitä tapahtuu viiden vuoden päästä?

Minun oli tarkoitus pohtia tätä jo viime vuoden lopulla, mutta silloin tuntui elämä olevan aikamoista kaaosta, kun meillä oli yht´äkkinen muutos kohti Lappia - mikä sittemmin peruuntui. Myös talvi oli monenmoista tekijää ja suhmurointia, mutta ehkäpä nyt on paljon parempi mahdollisuus ennustaa ja esittää toiveita tuleviin vuosiin. 

Erona kun viimeksi mietin tätä, vuonna 2016 marraskuussa, on tällä kertaa ajatuksia tulevaan huomattavasti vähemmän. Tai ainakin tuntuu siltä. Kenties nyt on elämäänsä niin tyytyväinen ja elämä kulkee tasapainossa, ei ole syytä muuttaa asioita. Toki iso muutos on tuloillaan, kun muutamme Kuopion seudulle, missä kumpikaan ei ole ennen asunut eikä omaa mitään yhteyttä sinne. Joten katseet voipi suunnata ainakin sinne :)

Missä asun?

Hyvin todennäköisesti Pohjois-Savossa asumme vielä viiden vuoden päästä. Tarkoitus on ihan pysyvä koti täältä saada ja juurtua savolaisiksi. Unelma on löytää oma viehättävä koti vesistön ääreltä, jossa on laituri minulle aamupulahduksia varten sekä Markulle mahdollisuus lähteä kalalle omasta rannasta. Toiveisiimme kuuluu hyvin rauhallinen sijainti, ei lähinaapureita, mutta nykyisestä poiketen, emme ainakaan tarkoituksella hae ns. työlästä pihapiiriä tai remontoitavaa taloa. Metsää kuitenkin pitää olla niin, että metsässä saapi puuhailla ja hakea polttopuut. Ja (pieni!) kasvimaa pitää olla. 

Mutta kaikki muu, nurmikko, haravointi, kunnostusta vaativat piharakennukset ja sen sellaiset koitamme välttää tällä kertaa. Eli toiveissa on löytää metsäinen talo. Näin meillä on aikaa enemmän tehdä asioita, joista olemme haaveilleet sekä meillä on myös energiaa käydä metsämökillä etelässä puuhailemassa. En silti poisulje muitakin vaihtoehtoja - edelleen haaveilen maatilan eläimistä, mutta en oikeasti tiedä mitä tekisin sen suhteen. 

Mitä teen työkseni?

Itseasiassa toivon, että teen edelleen samoja töitä mitä nyttenkin. Viihdyn tällä hetkellä erinomaisesti työssäni, jossa ei tarvitse stressata sen kummempia ja aikaa jää runsaasti myös muuhun elämään. Siinä ohella puuhailen varmasti Youtube videoiden parissa, mutta en ehkä usko että enää viiden vuoden päästä kuvaan :) En ainakaan haaveile tubeurasta, minusta sitä on ilo tehdä omaksi huvikseen ilman mitään suuria tavoitteita. 

Hierontatöitä tuskin myöskään enää tulen tekemään. Tavoittelen leppoisaa elämänviettoa ja mahdollisimman tyhjää kalenteria. 

Josta päästäänkin aiheeseen; Mitä haluan tehdä?

Haluan ehdottomasti retkeillä paljon, niin pidempiä kuin lyhyitä reissuja. Itä-Suomessa on aivan mahdottoman upeaa luontoa, joten retkeily lienee ykkösharrastus. Myös marjastaminen kuuluu loppukesän rientoihin. Lisäksi meillähän on Kirppu retkeilyautomme, joten Suomen maalla reissaaminen yhdessä, koirat mukaan lukien, tulee varmasti lisääntymään. 

Mutta yleisesti toivon arkeni koostuvan edelleen rauhallisista aamunvietoista, pitkistä kävelylenkeistä ja aamupulahduksista. Kasvimaalla puuhastelusta ja polttopuiden tekoa sekä pitkistä viikonlopuista mökillä. Ei sen kummempaa. Koetan välttää kaikenmaailman opiskeluita ja yhdistystoimintaa ja käyttäväni aikaa enemmän vaikkapa roskien keruuseen tien varsilta. Vähän minua on silti kutkutellut ajatus metsäalan opinnoista ensi vuoden puolella, mutta katsotaan nyt...

Ulkomaille matkustaminen ei ole varsinaisesti mielessä ollut, mutta toisaalta voisin kuvitella että seuraavan viiden vuoden aikana tulee todennäköisesti joku matka tehtyä. Onko se sitten yhteinen lomareissu vai oma kiipeilymatka tms. 

Tälläistä. Tämän perusteella voisin päätellä elämäni olevan aikalailla mallillaan, enkä edelleen sen kummempia haaveile. Tavallista elämää sellaisten asioiden keskellä, jotka saavat elämän tuntumaan omanlaiselta. 

Tästä pääset vielä lukemaan millaisia ajatuksia minulla oli vuonna 2016. 

Elämää Pohjois-Savossa, osa 1

Ajattelin muutamia ajatuksia kirjoittaa niin sanotusti ensimmäisestä vaiheesta Pohjois-Savosta. Tämä muuttohan menee ikään kuin sykleissä, kolmessa osassa. Ensimmäisessä osassa muutin huhtikuun alussa yksin asumaan Varkauteen, Kangaslammelle. Päädyin tänne ihan vain edullisen asunnon perässä, sillä maksan vuokraa rivitaloasunnostani vain 220e kuussa. Alkuun olin todella ahdistunut, enkä meinannut millään sopeutua yht´äkkiä asumaan taajamassa, kylän keskellä sijaitsevassa pienessä asunnossa. Myöskään pitkittynyt talvi ei helpottanut asettautumista kun tuntui, että aina on harmaata ja tuulista. Nukuin todella huonosti ensimmäisen viikon ja juuri kun pääsiäisloma läheni, huomasin oloni parantuneen ja aloin viihtymään edes joten kuten.

Kangaslammin lähiluontoa

Nyt yli kuukauden asuttuani täällä, en voi edelleenkään sanoa viihtyväni tässä asunnossa, mutta ympärillä oleva luonto tekee kyllä tehtävänsä ja auttaa parhaansa mukaan. Luonto on täällä uskomattoman upea ja lukuisat vesistöt saavat haukkomaan ihastuksesta. En malta odottaa, että päästään kunnolla asettautumaan ja retkeilemään uusissa paikoissa. Niin upeat kohteet ovat vain kivenheiton päässä, verrattuna kun asui etelässä. Onhan etelässäkin tietysti kaunista, mutta täällä on omanlaisensa, erilainen luontomaailma tutkittavana. 

Myös tämä Kangaslammin seutu on ihastuttavaa. Olin viikonloppuna retkellä yhden yön verran läheisellä luonnonsuojelualueella. Ihan tuli jo kesäiset fiilikset ja päätin että tänne muuttaessa alan ehdottomasti retkeilemään taas enemmän. Olen harmitellutkin sitä, kun retkeily on jäänyt vähemmälle kaiken muun ulkona vietetyn ajan myötä. Ja onhan ne kaikki koti- ja mökkihommatkin niin mukavia, mutta retkeily on ajanvietteenä ja harrastuksena sellaista leppoista hyvän mielen puuhaa. Ehkäpä se Markkukin innostuu taas uudelleen retkitouhuista täällä. Ainakin ylipuhuin sen jo ensi kesäksi 133 kilometrin Karhunpolulle itärajalle :)
Lintulajeja olen nähnyt ja kuullut paljon, mm. kaulushaikaran, käen, kuikan, harmaapäätikan, punakylkirastaita ja vaikka mitä.

Kävin Kolilla viime työreissulla Joensuussa!

Työt ovat lähteneet käyntiin hyvin. En tiedä voiko sanoa, että olisi helpompaa täällä, mutta siltä tuntuu. En tiedä. Toki sitten kun tulee jotain mistä en selviä, ei apujakaan oikein ole saatavilla sillä esimieheni on Tampereella ja muu tiimi. Mutta muuten viihdyn mainiosti. Työalue on laaja ja huomenna lähdenkin Joensuuhun ja Lieksaan, jossa joka kuukausi tulee käytyä muutaman päivän reissulla. 
Ja tuolta palattuani, aloitankin jälleen pakkaamisen sillä muutan seuraavaan osoitteeseen sunnuntaina! Ja tähän paikkaan Markkukin muuttaa sitten kesän aikana ja tämä tulee olemaan elämänmuutoksemme toinen vaihe. Löysin meille ihastuttavan pikkumökkerön metsän keskeltä, joten saan sanoa hyvästit pian "cityelämälle". Mutta tästäpä kirjoittelen lisää sitten myöhemmin.

Ensimmäisten päivien kuvia

Paljon uusia "lähilintuja"

Viikonlopun retkeltä, alkaa kesä saapua tännekin :)