Joulu 2021

Tänä jouluna olimme ihan vain kotosalla ja meille tuli jouluruokailemaan minun vanhemmat sekä veli perheineen. Äiti jäi myös yöksi, mikä oli erilaista, mutta mukavaa. Markun kanssa aloitettiin häärääminen aattoa edeltävänä päivänä, jolloin valmistettiin jo osa ruuista. Loput sitten aattoaamun aikana. Juurikaan stressiä tai muutakaan kiukuttelua joulutohinat eivät saaneet aikaan, liekö syynä kun yllättäen saimme valkoisen joulun! Myös pakkasta on ollut ihan kunnolla, joten talven tuntua todellakin vihdoin myös täällä. Täytyy sanoa, että en edes muista, milloin etelässä olisi ollut näin talvinen joulu. 

Kotijoulu

Joulupöydässä meillä oli kinkun ja kalkkunan lisäksi mm. perunat, lihapullat, mureke, maksa- ja lanttulaatikko sekä salaatit ja saaristolaisleipää porotahnalla. Suurin osa itse tehtyinä. Ruokaa myös jäi yli, mutta niinhän se taitaa aina olla. Mutta hyvin ainakin vielä itselleni maistuu seuraavina päivinä jouluruoka.
Joulusta pitää nauttia, ja yksi suurin ilo on juuri ruoka :)

Vieraat viettivät meillä muutaman tunnin ja heidän lähdettyä lähdin lämmittämään joulusaunaa navetalle. Äiti ei välittänyt kokeilla navettasaunan elämystä, mutta Markun kanssa käytiin heittämässä löylyjä ja nauttimassa vanhanajan saunan tunnelmasta. Löylyjen jälkeen availtiin muutama paketti, jotka olimme saaneet. Markulle annoin kalastusjuttuja ja itse sain häneltä toivomani lämpimän villaisen Jussipaidan. Lupasi se vielä jonkin yllätysviikonlopun tammikuussa järjestää. 

Seuraavana päivänä läksimme jouluajelulle Naantaliin. Yllättäen Turun suunnalla satoi ihan älyttömästi lunta ja sitä olikin tullut parikymmentä senttiä. Eli siellä ainakin oli kunnon talvi pyrähtänyt. Naantalissa kävimme kävelemässä muumimaailmassa sekä itse halusin käydä pulahtamassa keskustan tuntumassa olevalla talviuintipaikalla. Se luonnollisesti olikin mieluisin itselleni. 
Loppupäivä vietettiin rauhallisesti kotoillen ja minä painuin yöksi metsään nukkumaan :)

Joulu 2021

Sauna

Joulupäivän aamukävely

Ihanaa kun sai ottaa sukset esille!

Yö tähtitaivaan alla

Fatbikeillä Liesjärven kansallispuistossa

Vietettiin tuossa viime viikolla mukavaa ulkoilupäivää Markun synttäreiden kunniaksi. Olin varannut saman paketin kuin kolme vuotta sitten, ja mentiin siis Eerikkilän urheiluopistolle, josta vuokrattiin kolmeksi tunniksi fatbiket. 
Pyöräilyn jälkeen meille oli varattuna rantasauna.

Jotenkin tuntui, ettei tämä kerta ollut ihan niin onnistunut kuin mitä viimeksi. Mutta hauska päivä meillä kuitenkin oli. Mutta esimerkiksi vaikka pyysin pientä pyörää, sain silti liian ison. Kyllähän sillä polki menemään, mutta vieno epämukavuus siinä silti toki oli. Myös saunalle mentäessä, huomasimme etteipä sitä oltukaan lämmitetty! Noh, huoltomies tuli sitten kytkemään sähkön ja me saimme lisätunnin, joten ei sekään nyt maailmaa kaatanut. 

Poljimme jälleen saman reitin kansallispuiston puolelle metsäteitä pitkin kohti Kaksvetisen kotaa. Koska olimme saapuneet hieman myöhässä ja polkeminen oli mulla vähän raskasta, oli meillä jopa pienoinen kiirus ehtiä vielä takaisinkin. Mutta kodalle päästyämme, kävi todella hyvä tuuri, sillä joku oli juuri lähtenyt sieltä nuotion ääreltä pois. Näin ollen pääsimme suoraan makkaranpaistopuuhiin kuin "valmiiseen pöytään". 
Jälkkäriksi olin ottanut kaakaota ja sydänmunkit.

Takaisin pyöräily sujuikin paremmalla menolla, enää ei nälkä vaivannut ja minäkin hieman sisuunnuin ottamaan vauhtia. Sauna oli mahtava lopetus päivälle, ehkä vielä parempi jos se olisi ollut suoraan lämmin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. 

Niin, ja lahjaksi annoin ulkoilupäivän lisäksi sellaisen kalastukseen tarkoitetun kelluntarenkaan. Siinä voipi siis istuskella ja lillua keskellä järveä kaloja narraten. 

Takaisin vuoteen 2016 - Mitä tapahtui viidessä vuodessa?

Sain lukijalta ihastuttavan toiveen tehdä samanlaisen postauksen, minkä tein viisi vuotta sitten. Siihen olin kirjoittanut ajatuksia ja toiveita, mitä haluaisin tapahtuvan seuraavan viiden vuoden kuluttua. Ennen kuin mietin, mitä toivoisin seuraavilta vuosilta, palaan takaisin viime vuosiin ja katson, kävikö kuten ajattelin.

Ensimmäisenä kirjoitin asumiseen liittyvistä toiveista. 

Toivon että meillä on Markun kanssa kiva yhteinen koti lähellä Turkua. Sen pitää olla luonnon läheisyydessä, hyvät yhteydet kulkea, helppohoitoinen ja ennenkaikkea koti, mikä tuntuu kodilta.
Toivon että meillä olisi lemmikkejä. Kissa ja koira. Koirasta olen haaveillut niin kauan. Tiedän että se rajoittaa elämää mutta tiedän myös kuinka paljon se antaa. Musta olisi vaan niin ihanaa ulkoilla metsässä koira seurana. Ja lemmikit tuovat myöskin eloa ja lämpöä meihin.

Ja täytyy todeta, että aikalailla tämä on mennyt juuri siten, miten toivoinkin.
Muistan, miten tuohon aikaan viisi vuotta sitten etsimme yhteistä omaa kotia. Kävimme muutamissa näytöissä, eikä se ollut kiveen hakattu että sen pitää olla omakotitalo, vaan myös rivitalo kiinnosti silloin. No nyt olen erittäin iloinen, että muutimme tähän, missä nyt asumme. Vanha rintamamiestalo, punainen tupa ja perunamaa. On tämä tuntunut kodilta, todella. Olin kirjannut mm. että talon pitää olla helppohoitoinen, luonnon läheisyydessä ja hyvät kulkuyhteydet. Kyllähän nämä kaikki täyttyy. Emme ole ainakaan kokeneet, että tässä talossa ja pihapiirissä olisi liikaa hoidettavaa. Vaikka hoidettavaa toki on. Mutta me myös pidämme siitä. Myös kissa(t) ja koira(t) ovat rikastuttaneet elämäämme, juuri niin kuin toivoin. Ja kanat!

Toisena asiana pohdin työasioita.

Toivon että meidän kodissa olisi huone jossa olisi mahdollista tehdä hierontahoitoja. Ajatuksissani tiedän jo miten sisustaisin huoneen. 
Toivon että voisin työllistää itseni jopa tällä. Mutta pidän mahdollisuutena sitäkin, että tekisin hierontatyötä palkkatyön ohella. Tiedän että pidän vaihtelevasta työstä. Voisin tehdä jopa useaa työtä kerryttäen niistä kokonaisuuden mikä pitää mielenkiintoani yllä.

Silloin olin juuri valmistumassa myös hierojaksi, mutta työskentelin laitoshuoltajana terveysasemalla. No, tämä hierontahaavekin kotioloissa on käynyt toteen aikalailla, mutta palkkatyön ohessa. Nyt en tosin ole korona aikaan enää juurikaan hierontoja tehnyt, mutta aina silloin tällöin edelleen teen yksittäisiä keikkoja. Ja se on ollut mukavaa vaihtelua arkeen. Myös palkkatyö on vaihtunut toiseen, viihtyisämpään.
Pohdin useampaa tulonlähdettä, ja sekin todella pitää paikkansa nyt! Palkkatyö, satunnaiset hieronnat sekä some/youtube. 

Ja lopuksi kirjoitin ajatuksia minkälaista elämää yleisesti haluaisin elää. 

Toivon että elämäni koostuu hyvästä parisuhteesta, meidän lemmikeistä, työstä josta nautin, harrastuksistani eli joogasta, ulkoilusta sekä yhteisestä crossfitistä.
Toivon että matkustelisimme kerran vuodessa joko kotimaassa tai ulkomailla pidemmän reissun.
Toivon että pidämme yllä meidän juttua siitä, että lähdetään yhdeksi tai kahdeksi yöksi silloin tällöin uusiin paikkoihin.
Toivon että käyn myös yksinään pienillä irtiotoilla vaikka joogan tai vaelluksen merkeissä.

Jo vain, kyllähän meidän elämä näin on soljunut eteenpäin.
Alkuvuosina jatkoimme yhteisiä harrastuksia juoksun ja kuntosalin merkeissä. Crossfit piti lopettaa, kun täälläpäin ei sellaista ole tarjolla. Jooga on muuttunut joka aamuiseksi venyttelytuokioksi, mutta Turku työpäivinä kävin vielä useasti joogatunneilla. Ulkoilu kuuluu vahvasti elämäämme eri tavoin.
Matkustelu on nykyään pitkälti kotimaan matkailua ja mökkeilyä. Uskon kylläkin, että vielä joskus lähdemme ulkomaillekin, vaikka ei se tosiaan tunnu enää niin tärkeältä. Myös tälläiset pienet irtiotot ovat luonnollisesti vähentyneet koirien takia, mutta kyllä niitäkin aina jokunen on vuodessa tullut tehtyä. Myös kun ostimme metsämökin, on sekin vähentänyt tarvetta matkusteluun.
Ja kyllä, molemmat panostamme myös omiin juttuihin, sillä se on meille kummallekin tärkeää. Minä käyn paljon omilla vaelluksilla ja kävin jopa siellä joogaretriitillä Thaimaassa. Markku ei ehkä käy yksinään missään ihan niin paljon kuin minä, mutta hänelle tärkeää on taas saada viettää kotona omaa aikaa. Ja tämähän meillä meneekin kivasti yks yhteen.

Että tälläistä. Kyllähän ne unelmat ja toiveet hyvinkin käyvät toteen. Katsotaan mitä seuraavan viiden vuoden aikana voisi tapahtua. Seuraavaksi kirjoittelen sitten niitä pohdintoja 😊

Elokuussa 2021 mustikkametsässä ❤

Äitin kanssa kylpylälomalla Tampereella

Läksimme äitini kanssa Tampereelle viime viikolla pariksi yöksi. Meillä oli lahjakortti Holiday clubin kylpylähotelliin, joka oli menossa vanhaksi. Meillä oli oikein mukava rentoutusloma, johon kuului kaupungilla kiertelyä, syömistä, uimista ja kuntosalilla käyntiä. Vaikka kävimme katsastamassa niin ideaparkin, koskikeskuksen sekä ratinan, eipä sitä onnekseen tullut juurikaan shoppailtua. Näemmä ei enää juurikaan mitään tarvitse ja enemmän nautintoa tuo juuri esimerkiksi ravintolassa syöminen. 
Käytiin tutustumassa myös kuuluisaan kissakahvilaan, mikä olikin oikein soma paikka. Ja mikä idea! Siellä siis tosiaan oli muutamia vapaana kulkevia kissoja, joiden rapsuttelun lomassa sai herkutella kahvilan antimilla. Kahvilaan on itsessään myös pääsymaksu, mikä on ihan ymmärrettävää. 

Löysin minä kirpputorilta hatun ja villapaidan :)

Meidän hotellihuone ei uutuuttaan hehkunut, vaan oli suoraan 90-luvulta. Mutta ei se mitään, huone oli kuitenkin tilava ja ainakin itse sain nukuttua ihan makoisat unet. Myös kylpylä ei kovin hääppöinen ollut, tosin siellä oli hyvin lämmin vesi, mikä ei aina ole mikään itsestäänselvyys. Mutta siellä kelpasi tovin jos toisenkin lillua. Suihkuosasto oli kyllä hienosti remontoitu.
Myös kuntosali oli todella iso ja kaiken kattava. Niin, ja aamupala oli oikein kelpo. 
Viime viikolla ei vielä näin hurjia pakkaslukemia ollut mitä nyt, sillä ollaan saatu kärvistellä täällä etelässäkin ihan oikeita lukemia. Eikä loppua näy. Tosin lunta ei sittenkään ole tullut. 

Matkalla käytiin hesellä

Kissakahvilassa

Meidän huone

Mökkimetsässä

Ollaan vietetty aikaa taas hiukan enemmän myös mökillä, joko yksinään tai yhdessä. Etenkin taas syksyn tullen oli ihana palata puuhailujen pariin ja saatiinkin aika paljon tehtyä muutaman päivän aikana. Poltettiin esim risukasoja, jotka ovat lojunneet siellä ties kuinka kauan sekä jo pilalle menneitä puukasoja. 
Markku myös alkoi työstämään lammelta johtavaa patoa kestävämmäksi, sillä savimaata kun tuokin on, syö jatkuva veden virtaus maata ihan kiitettävästi ja aiheuttaa sen, että koko lammen reuna saattaa joskus sortua. Lampihan on tehty tai ainakin laajennettu sinne metsään ja aina kovien tulvien aikana, ollaan ihan hermona kestääkö pato tai vuotaako vedet yli äyräiden. No, sitä ei ehkä kovin helpolla tapahdu, mutta on toki mahdollista.

Aina myös mökillä ollessa tulee tietysti saunottua ja käytyä kylmäpulahduksilla lammessa. Ollaan saatu nauttia myös kirkkaasta tähtitaivaasta. Nyt myös lampi on saanut jääkerroksen pakkaspäivistä. 
Lintujen ruokinnan olen aloittanut sekä kotona että mökillä ja tämänkin vuoksi pitää mökillä käydä nyt viikoittain täydentämässä ruokinta-astiat.
Toiveissa olisi nähdä talven aikana taas hömötiaisia sekä punatulkkuja. 

Tänään ja huomenna on luvassa lauhaa keliä, minkä vuoksi vähäinen lumi sulaa, mutta ihana yllätys tosiaan, että ennusteet povaavat talven tuloa jo heti viikonloppuna uudestaan.

Pyhäinpäiväviikonlopun tunnelmaa

Metsä täynnä puukasoja

Tämän kasan siirsin..

Tähän

Risujen polttoa

Tähtitaivas

Aamutunnelmaa

Puuhommia

Keräsin kotaan nuotiokiviä

Vielä löytyi suppiksia

Omalta mökkireissulta parin viikon takaa