Elämää Pohjois-Savossa, osa 2

No nyt vihdoin joudan istahtamaan alas ja kirjoittamaan viimeisen puolen vuoden käänteistä täällä Savossa. Luulin, että mulla olisi ollut jouluna aikaa kirjoitella vaikka mitä, mutta välipäivistä tulikin kenties vuoden kiireisimmät ja samalla olin ihan super väsynyt.

Mutta tosiaan, alkukesästä muutettiin sinne mummonmökkiin, missä elo oli alkuun kuin lomalla olisi. Ja miksei, kun riitti että otti miltein vain vähän vaatetta mukaan, kun talo oli kalustettu. Ajan myötä se alkoi kuitenkin tietyllä tapaa ahdistamaan, kun kodin tuntu puuttui elämästä ja talvea kohden sitä mietti jo tosissaan pitäisikö muuttaa pois. Sitten ihan sattuman kaupalta löytyi tämä nykyinen "pappanmökki", missä ollaan asuttu nyt puolitoista kuukautta. Ja luulen, että tässä myös asutaan niin kauan kunnes joko muutetaan täällä johonkin omaan tai jos etelän talo ei parin vuoden sisällä mene kaupaksi, palataan sitten sinne. 

Elo pappanmökissä on lähtenyt hyvin käyntiin. Pienihän tämä on jos mikä, mutta toistaiseksi ollaan pärjätty. Parasta täällä on ehdottomasti oma rauha. Koirat voi huoletta päästää pihalle vapaaksi, ilman että saapi pelätä suhahtaako joku nyt ohi ja sinne lähtivät perään. No ainut että eräs pilkkijä käypi tuossa "meidän rannassa" välillä, mutta korkeintaan Halli kävisi nappaamassa häneltä kalasaaliin 😄 Mutta niin, oma ranta (ja avanto!) sekä metsä on tässä täydellisiä eli saimme nyt sen, mitä läksimme täältä Savosta hakemaan, joten siksi ollaankin varsin iloisia pienestä mökistä huolimatta. Tontilta löytyy myös kasvimaa ja peltoa, mitkä ovat mulle tärkeitä kesän tullen.

"Pappanmökki"

Savon talvi ei tänä vuonna ole hirveästi eronnut etelän talvesta 😄Paitsi etelässä lumet on jo sulaneet ainakin kolmesti. Mutta joo, täällä on nyt myös muutaman päivän ajan ollut plussaa ja vesisateita, joten lumet ovat jonkin verran sulaneet, tiet ovat umpijäässä ja järven jäällä lainehtii. Vuosi sitten täällä oli ennätyslumet, mutta toisaalta ihan hyvä vain että on myös lauhaa yleisesti kun on tämä sähkökriisi. Ja on tässä talvea vielä jäljellä, joten varmasti lunta saadaan ja paljon. Aurinkoa ei paljon ole näkynyt, ehkä pari kolme päivää kuukaudessa ja se on tuntunut itselleni tosi raskaalta. 

Hiihtämässä on tullut käytyä jonkin verran tässä "omilla mailla" sekä Kolilla laduilla kun kävin työkeikalla siellä. Samalla poikettiin katsomassa maisemia sekä syömässä oikea illallinen oikeassa ravintolassa piiitkästä aikaa. Se oli kivaa! 

Vielä ei osaa sanoa tai juuri edes arvuutella mitä seuraavaksi. Tämä vuosi on kuitenkin tarkoitus pyhittää Savon elosta nauttimiseen, eli retkeilyyn, kalastukseen ja uusiin paikkoihin tutustumiseen. Jos kesään mennessä etelän talo olisikin mennyt kaupaksi, tulisi varmasti myös taloja katseltua täällä sillä silmällä. Pääasia kuitenkin, että nyt on hyvä mieli sen kaiken rankan viime vuoden jälkeen. Saa hengähtää.

Huomenna lähden kuukauden tauon jälkeen etelässä käymään, pieni kaipuu jo olikin alkanut tulemaan. Käyn ruokkimassa linnut ja viettämässä muutenkin aikaa mökillä ja kotona Pöytyällä sekä loppuviikosta onpi työreissu Helsinkiin. Ensi viikon lopulla lähdemme taas näillä näkymin piipahtamassa pohjoisessa :)

Täällä on hyvä liesileivinuuni lämmittäjä

Jouluaaton avanto

Koli

"Omalla järvellä" hiihtämässä ja aurinko <3

Uusi koti ja synttäreitä

Nyt ollaan muutettu uuteen (vuokra)kotiin, mutta kirjoittelen siitä vähän myöhemmin lisää. Viime viikolla vietettiin Markun synttäreitä ja koska ei voida karvakorvien takia lähteä mihinkään isommin, lähdettiin Rauhalahden Jätkänkämpälle jouluruokailulle ja savusaunaan. Mutta oli sekin kiva, sillä ei olla pitkään aikaan käytykään pitsabuffaa kummemmassa paikassa syömässä. 

Miulla itsellä on Rauhalahdesta nostalgisia muistoja, sillä mentiin sinne aina meidän lapsuuden kesälomareissulle telttailemaan, kun kierrettiin ympäri Suomea. En tosin muista kuin joitain välähdyksiä vaan :)

Jätkänkämpän jouluruokailu

Uuesta kodista <3

Auringon kaipuuta

Viikko on ollut melko pilvinen, viime viikonlopun aurinkoisten päivien jälkeen. Tänä aamuna se lupasi pienen aurinkoisen hetken ja aion ottaa siitä kaiken ilon irti lähtemällä aurinkokävelylle heti kun se vain nousee. Pienen tovin saapi vielä odottaa. Huomaan, miten paljon se vaikuttaa mielialaan ja energioihin. Kyllä aamukävely pimeässäkin piristää, mutta eihän se sama ole kuin valoisaan aikaan ulkoilu. Itse kun en juuri nauti "pimeään käpertymisestä", on tämä vuodenaika vaikea. Lumi piristää ja sitä onkin luvattu hentoisesti myös tänne etelään, jossa vietän parhaillaan pari viikkoa. 

Illat olen haaveillut jo keväästä ja kesästä, kuunnellen ja katsellen kaikenlaisia kasvimaa aiheisia juttuja. No, tykkään talvesta ja hiihtämisestä myös yli kaiken, joten odotan myös sitä :) Myös muuttoa uuteen kotiin ja lintujen talviruokinnan aloittamisesta siellä. Ja kylmäuintia. Kyllä se tästä.

Täällä viikko on ollut aika menevä. Viikko sitten olin pitkästä aikaa näkemässä heppatätiystäviä pikkujoulujen merkeissä, sunnuntaina kävin naapurissa kylässä ja arkena on ollut kaikenlaista töiden lisäksi. Siispä innolla tänään mökin rauhaan pariksi päiväksi. 

Viikko sitten aamukylpy lammella

Heppatätien pikkujoulut

Naapurissa kylässä

Marraskuun aurinko

Pyhäinpäivä

Ollaan vietetty minulle tosi epätyypillistä päivää, sillä lähes koko päivä on tullut katsottua telkkaria! Aamulla tein pitkän kävelylenkin koirien kanssa, mutta aamupalan jälkeen hivuttauduin jo nojatuoliin ja siinä on tullut istuttua yhden työpäivän verran. Markkukin ihmetteli mikä minnuu vaivaa, mutta tosiasiassa juuri nyt ei omaa päivää täytä mikään, esim jokin koulutehtävä, videon editointi tms.. Ja olen halunnut kokeilla miltä tälläinen koko päivän rötväily oikeen tuntuu. 

Ensin katseltiin tubesta videoita, sitten siirryttiin katsomaan ikivanhaa Lost sarjaa, mikä onkin edelleen aika koukuttava. Monta jaksoa katsottiin putkeen, mikä on kyllä itselleni maailman ennätys! Ruokaa tuli tehtyä jossain vaiheessa sekä koirien kanssa käytiin päivällä ulkona. No, kyllä sitä iltaa kohden alkoi molempia jo kyllästyttämään, Markku tosin siirtyi vain toisen ruudun ääreen eli tietokoneelle pelamaan, itse sentään kaipasin jo fyysistäkin tekemistä, joten lähdin kantamaan vettä ja polttopuita sisälle ja tiskasin. Sitten aloin lukemaan blogeja tabletilta, mutta lopulta ähkyynnöin siitäkin ja tulin nyt itse kirjoittamaan kuulumisia omaan blogiin. Saa edes jokusen "olen tehnyt tänään jotain hyödyllistä" tunteen :)

Aamun jäähelmiä

Aamukävelyillä olen tehnyt mukavia lintuhavaintoja, muun muassa töyhtötiaisia sekä kuusi- ja hömötiaisia, punatulkkuja sekä tänään näin ensimmäistä kertaa täällä puukiipijän. Myös tikkoja on, ainakin palokärki sekä käpytikkoja näkyy ja kuuluu sekä närhiä. Myös teeret ovat hyvinkin yleisiä, niitä on useampi aina parvessa. Tänään huomasin myös Tiira palvelusta, miten tulevassa asuinpaikassamme Varpaisjärvellä on tehty kuukkeli havaintoja! Voi että mitenkä toivon onnistuvan saamaan kuukkelit käymään lintulaudallani talven aikana. Se olisi aika konkreettinen ero eteläiseen linnustoon, johon on aiemmin tottunut. Näin myös kenties elämäni ensimmäistä kertaa tilhiä, kun oltiin kuukausi takaperin Varkaudessa katsomassa erästä taloa. Siellä abc:n parkkipaikan pihapuussa oli iso tilhiparvi.

Huomenna voi olla että sama rötväilypäivä jatkuu tai sitten tehdään muuttopakkausta tai ehkä  jopa lähdetään jonnekin. Jännittäen aamua kuitenkin odottaen, sillä saattaa hyvinkin olla, että saadaan jonkinlainen lumipeite aamulla maahan! Tänään on koko päivä ollut pakkasella ja hyvin hentoista hiutaletta onkin koko päivän sadellut. Huomenna lämpenee, mutta sade todennäköisesti tulee alkuun räntänä. 

Tilhiparvi

Hello Marraskuu!

Heipä hei pitkästä aikaa. 

Itseä on vaivannut kun en ole kesän jälkeen saanut aikaiseksi yhtään kirjoitettua tänne. Vaikka olenkin instagramissa pitänyt niin sanottua päiväkirjaa, olisi se harmi jos tämä kokonaan hautautuu unholaan. Siispä koitan jatkossa edelleen aina välillä kirjoittaa tännekin. 

On turha edes yrittää päivittää mitä kaikkea kesän ja syksyn välillä on tapahtunut, mutta jos viimeksi oltiin asettautumassa mummonmökkiin, onkin seuraava muutto jo näköpiirissä. Vaikka tässäkin kyllä varmasti talven yli pärjäisi, kyllä jotenkin kaiken muun kuorman päälle olisi ehkä kuitenkin mukava, jos taloon tulisi vesi. Myös se ettei tänne ole oikein koskaan kotiutunut, koska mökki oli kalustettu valmiiksi, on omat tavarat ollu ties missä. Nyt muutamme Lapinlahdelle, hieman pienempään asumukseen joka on aivan järven rannalla! Luulen, että saamme siitä rakennettua meille kodin tuntuisen kodin siihen saakka, kunnes on aika tehdä seuraava siirto. 

Vanhassa kotitalossa ei ole vielä saatu kauppoja lukkoon, ostaja siinä on ollut jo kolme-neljä kuukautta, mutta hän ei ole saanut omaa asuntoa myydyksi. Saattaa olla, että keväällä talo menee uudelleen markkinoille. Ja lisäksi, jos käykin niin, että talo ei mene kaupaksi millään parin vuoden aikana, palaamme sinne sitten. Ja ollaan siinä tapauksessa kokemusta rikkaampia ja saatu asua järven rannalla, minkä takia tänne lähdettiinkin. Joten fiilikset ovat tässä kohtaa oikein hyvät.

Aina niin ei todellakaan ole ollut, vaan erityisesti minä olen kipuillut paljonkin tästä koko härdellistä. Koko prosessi on ollut henkisesti älyttömän rankkaa ja katumus koko touhusta on välillä ollut suurta. Myös ajatuksia Savoon sopeutumisesta ollenkaan on ollut mielessä, mutta kyllä uskon jos ja kun vihdoin jonain päivänä saadaan se oma "unelmien" koti täältä, sopeudun oikein hyvin tänne. Tämä väliaikainen vaihe on vain ollut sietämätöntä. Toki hyviä hetkiä on mahtunut paljon myös joukkoon. 

Taloja ollaan käyty katsomassa ahkerasti, jos ei muuten niin ainakin se on ollut piristävää ja inspiroivaa. Tässä on saanut hyvää oppia mitkä seikat ovat meille tärkeitä omassa talossa ja ympäristössä. 
Koko syksyn olen myös käynyt joka kuukausi vanhoilla kotikulmilla ja se on ollut tosi mukavaa, vaikka raskastakin. Näillä näkymin en enää tammikuussa mene töihin sinne, mutta kyllä silti pitää käydä vähintään lintuja ruokkimassa mökillä :)

Marraskuu alkaa melko lämpimässä kelissä, nyt oli pari päivää aurinkoista ja pikku pakkasta mutta ennustukset näyttävät suhmua ja plussaa. Jännittävää nähdä millainen talvesta tulee.

Kuvat otettu tänään

Mummonmökkielämää

Taas on yksi ajanjakso vietetty Savonmailla mummonmökissä. Tässä juuri odottelen Markkua saapuvaksi (hän on ollut nyt viikon etelässä ja tuo meijän pakun tänne), ja lähdetään yhdessä sitten periaatteessa viimeisen kerran viettämään aikaa Pöytyän kotiin. Parin viikon päästä kun tullaan takaisin Savoon, teen itse hetken aikaa töitä jonka jälkeen lähdemme yhteiselle kesälomareissulle pohjoiseen. Reissun jälkeen Markulla alkaa työt uudessa opinahjossa, joten hänkään ei sitten etelään enää sen koommin mene. Toki talojuttuja tulee olemaan varmasti jossain vaiheessa edessä, mutta ei ainakaan vielä ole kukaan sinne muuttamassa. 

Mulla on menoja etelään edelleen joka kuukausi työn puolesta, joten pääsen aina silloin hoitamaan asioita. 

Meijän Savon koti 

Nyt oli erilainen jakso täällä tosiaan, kun ensin Markku vietti mummonmökissä viikon ja heti perään äiti tupsahti tänne muutamaksi päiväksi, joten yksin ei ole hirveästi tarvinnut nyt olla. Myös koirat jäivät mulle seuraksi tänne. Äitin kanssa kierreltiin Kuopion nähtävyyksiä, käytiin muunmuassa Puijon tornissa, kauppahallissa ja ostoksilla. Lähdettiin myös Rantasalmelle Järvisydän kylpylään, jonne ei täältä kovin pitkä matka ollut. Olen aina haaveillut sinne menemisestä, mutta ehkä pelkkä kylpyläkäynti ei niin kovin kummoinen ollut, enemmän se selvästi sopii pariskunnille majoituksineen ym. Mutta oli kiva käydä.

Äiti ja koirat

Kelit ovat olleet kesäiset, paitsi viimeiset päivät olivat hurjan kylmät ja sateiset, mutta tänään saipi taas herätä auringon valoon. Oon käynyt nyt päivittäin aamu-uinnilla järvellä, mikä on ollut tosi virkistävää. Kävelyillä on saanut mennä varovaisesti, sillä täällä on todella paljon punkkeja. Alkuun jopa hieman järkytyin siitä määrästä. Eräänä kertana sain noukkia Hallista yli kymmenen punkkia, kun oltiin tultu heinikkoiselta metsätieltä. Sinne emme siis enää olla menty, vaan pysytelty isommilla teillä. Kyllä silti Hallista saa lähes joka päivä yhden pikkuotuksen nyppäistä irti. Pihalla punkkeja ei onneksi niin paljon ole. 

Seuraavat pari viikkoa on tarkoitus muuttopakata tavaroita, viettää aikaa mökillä (pystytetään laavu sinne juhannuksena), käydä näkemässä iskää ja veljen perhettä sekä hoitotätiä ja tehdä tietysti töitä. Lomaa pidän tosiaan kaksi viikkoa heinäkuussa ja elokuussa yhden viikon (Ruotsin vaellusreissu) sekä yhden sitten jossain vaiheessa myöhemmin. 

Pihasauna

Käytiin leffassa ja Kuopion torilla syömässä makkaraperunat

"Meijän" ranta

Synttäreitä

Täällä kirjoittelen Joensuussa hotellissa, jossa olen parin päivän työreissulla. Markku saapui heti kesälomansa alkajaisiksi mummonmökkiin koirien kanssa ja toi samalla muuttokuormaa. Tuntui niin hassulta ja jännittävältä kun odottelin heitä, sillä olen kuitenkin pari kuukautta viettänyt omaa eloa täällä. Mutta ihanaa kun vihdoin alamme asettautumaan tänne. 

Vaikka toki kaikki on vielä ihan keskeneräistä ja yhtä suurta kysymysmerkkiä. 

Nyt kun kesä on aluillaan, elo mummonmökissä tuntuu kuin olisimme vain lomalla. Vielä ei ehkä ole niin sisäistänyt, että tänne tosiaan muutamme. 

Oltiin eilen kalalla :)

Vietin toukokuussa pari viimeistä viikkoa kotona etelässä. Myös mökillä tuli oltua muutama päivä, sain myös tehtyä sinne kesäsiivouksen. Mulla oli myös synttärit ja tänä vuonna perinteinen toivomukseni lähteä ajelulle johonkin uuteen kesäpaikkaan jäi välistä, koska halusin olla mökillä. Mutta tehtiin pieni piknik läheiselle lammelle, jossa juotiin limonaadit ja nautittiin mansikkapitkoa :) En ollut toivonut mitään lahjaa ja olikin suuuren suuri yllätys, kun Markku antoi lahjaksi kameraani sopivan (jolla kuvaan videoita) uuden valovoimaisen optiikan. Mun kamerahan on ihan perus, joten tuo on kyllä tervetullut lisä. 

Synttäripiknik