tiistai 28. helmikuuta 2017

Ylläritreffit kauramoottoreiden kanssa

Voi vitsit mihin ne ihanat talvipäivät ovat kadonneet? 
Tänä aamuna kun heräsin, vettä tihutti ja lumet ovat alkaneet sulaa, tiet jäässä.. Toista se oli eilen. 
Niin upea postikorttimaisema, puut ja rakennukset olivat kuurassa, ilma oli sumuinen mutta silti aurinko paistoi. Pakkasta kymmenen astetta. Kaikki näytti jotenkin vaaleansiniseltä. Ihan niinkuin Lapissa otetuista kuvista joita olen nähnyt. Wau. 
Ihana nähdä täälä kotona jotain sellaista.

Muutama päivä saatiin sentään nauttia talvikeleistä. Osui just sopivasti myös sunnuntain ylläritreffeille.
Aamulla halusin tehdä meille hieman paremman aamiaisen. Heräsin vähän aiemmin tekemään sämpylöitä, sekä laitoin tarjolle karjalanpiirakoita, pekonia, mehua, hedelmärahkaa.. 
Ihana oli nauttia tälleen aamupalasta. Tästä pitää tehdä säännöllinen tapa, vaikka kerran kuukaudessa luksusta arkeen :)

Hetken aikaa ehdittiin sulatella aamiaista ja minä pakkasin reppuun kuumaa kaakaota termariin sekä otin parit laskiaispullat rasiaan.
Markulle annoin ohjeeksi pukeutua lämpimästi ja vähän huonompiin vaatteisiin. Sitten lähdettiin.
Markulle ei ollut tullut mieleenkään se mihin lopulta päädyttiin, vasta hieman ennen päämäärää arvasi hän kylteistä että jaahas, heppatalleille!

Ja kyllä, olin varannut meille maastoratsastuksen. 
Vähän taisi Markkua jännittää ennen satulaan nousua mutta viimeistään selässä oli kivaa jo. Rauhallisesti edettiin pelto- ja metsämaisemissa. Puolessa välissä pidettiin evästauko. Hevoset sidottiin kiinni puihin ja me nautiskeltiin laskiaispullat metsässä. 
Ratsastusretki sujui hyvin, sain yllätettyä Markun ja oli kuulemma kivat treffit ja voi toistekin tulla maastoilemaan. 
Eli oikein onnistuneet rehvit :)





lauantai 25. helmikuuta 2017

Pullantuoksuinen talvipäivä

Vihdoin ja viimein vapailla. Neljä kivaa päivää eessä. 
Tänään oon nauttinut ulkoilusta niin kävelyn, hiihtelyn ja lumen kolaamisen merkeissä.
Niin mahtavaa kun voi suoraan omalta pihalta lähteä hiihtämään. Lunta saisi olla silti paljon enemmän mutta hyvin siellä nytkin suksi kulki. 
Aurinko lämmitti makoisasti ja mieli lepäsi maisemia ihaillen.
Ja miten parasta oli tulla hiihtelyn jälkeen pullantuoksuiseen kotiin. Ihana Markku oli leiponut pari pellillistä pullia laskiaisen kunniaksi. 
Otettiin varaslähtö ja muutama herkkupulla on jo nautittuna.

Huomenna meillä onkin mun järkkäämä laskiaisyllätystreffit! Saas nähä mitä Markku tuumaa, veikkaan että huomenna tehdään jotain sellaista mitä hän ei ehkä ole ikinä tehnytkään.. 
Ja nyt saatiin vielä valkea maa joka kyllä tuo retkeen omanlaisen tunnelmansa. 
Muakin vähän jänskättää, en itsekään ole vähään aikaan moista tehnyt. Mutta kivaa tulee olemaan!
Saadaan myös illemmalla vieraita kun ystäväpariskunta tulee meille kylään. 


Suunniteltiin muuten myös ensi kesää jo. 
Miten pidetään lomia kun kesällä meille saapuu pieni karvainen nyytti.., ja mitä alustavasti ollaan ajateltu tehdä sekä kesän lopulla meinataan järjestää maalaisteemalla tuparit kaikille kavereille.
Minä en ole koskaan ollut halukas viettämään lomaa "vain" kotona mutta nyt en malta oottaa että saan viettää monta viikkoa lomaa ja ihan vain kotona! 
Mutta nyt vielä nautitaan näistä harvinaisista talvipäivistä :)

maanantai 20. helmikuuta 2017

Viikko kuvina

Päätinpä ottaa viikon ajalta jokapäivä kuvan, ehkä jostain mistä päivä pääasiassa koostui, lempihetki tai ihan vaan joku juttu mitä sinä päivänä tapahtui. Idean tähän sain Facebookin arkikuvahaasteesta, josta sitten muovailin omanlaiseksi. 
En tiedä pyöriikö blogeissa tai muualla nyt tai joskus jotain vastaavaa mutta hauskaa on jos näitä näkisi muuallakin.
En varmaan ikinä saisi tehtyä Faceen mitään arkikuvahaasteita koska en vain saa aikaiseksi julkaistua sinne päivittäin. Tuntuisi että olisin liikaa näkyvillä siten. 
Koenkin välillä someahdistusta mutta nyt tosin olen innostunut jakamaan kuvia varsinkin Instagramin puolella. 
Silloin kun on erityisen hyvä mieli ympärillä olevista asioista, niitä vaan tykkää jakaa. 
En ole tainnut koskaan julkaista mitään negatiivistä tai huonoa fiilistä Facessa tai Instassa. 
Tänne taas voin milloin vaan ja mitä vaan tulla sepustamaan. 

Mutta aloitetaan kuvapläjäys.
Viime maanantai. Peruskuva töistä. 
Ei yleensä mikään hurraa aloitus viikolle mutta minulleppa on. Olen nykyisin aina eri työnkuvassa maanantaisin ja siitäkös olen iloinen. Tämä mahdollisuus tuo vaihtelua ja monipuolisuutta työelämään ja kokemusta alasta johon aikoinaan kouluttauduin.
Tiistain kohokohta, ystävänpäivä!
Koska olin iltavuorossa, siirsin ystävänpäivän yllärirehvit tulevaan viikonloppuun. Siitä lisää sitten myöhemmin. 
Mutta koska kuitenkin pienen yllärin halusin tehdä, väsäsin minttusuklaamutakakun Markulle jota sitten illalla jätskin kanssa nautiskeltiin. Oli muuten ihan sairaan hyvää. Ja minut yllätettiin ihanilla ruusuilla ja sydänsuklaarasialla.
Keskiviikkona menin salille treenaa ja koska salitouhut ovat yksi intohimo elämässäni, pitäähän se hetki ikuistaa. Tällä hetkellä viikon treenit koostuvat kahdesta salista ja kahdesta juoksulenkistä ja tää tuntuu just nyt hyvältä näin. 
Kevään juoksutavoitteista voisin myös kirjoitella erikseen.
Torstain kuvaksi valikoitui ehdottomasti aamiaisseurani, eli kaupantekijäis kisumme Riivi. Hän yrittää aina jos jotain herkkua tupsahtaisi nenun eteen. Muutoin aika oman tiensä kulkija, päivät seikkailee maailmalla ja yöksi tulee kotiin nukkumaan.
Perjantaina vietin päivän keikkahommissa josta tulikin mieleen kun taannoin pohdiskelin elämääni ja työtä. Haaveilin monipuolisista töistä, kenties tekeväni useaa eri hommaa ja kas, nythän minä teenkin. 
Käytännössä teen siis kolmea eri työnkuvaa ja siitäkös tykkään.
Omalta pihatieltä vaikka minne
Ah, lauantai. Viikon paras päivä, ainakin aamut. Ne ovat mulle pyhiä. Sen Markkukin taisi viimeistään nyt oppia kun meidän ajatukset ja oletukset menivät vähän ristiin aamulla :D
Tahdon aina kun vaan mahdollista aloittaa lauantai aamuni pitkällä ja rauhallisella lenkillä. Vain minä ja ajatukseni.
Sen jälkeen kun tulen kotiin, haluan nauttia rauhassa aamiaisen, joka koostuu kuumasta kaakaosta, herkkuleivistä ja rahkasörsselistä sekä lukea päivän lehtiä.
Vasta kun nämä rituaalit olen suorittanut voin alkaa puhumaan elektroniikasta tai jostain muista miesten jutuista :D
Onneksi tuo yks on vaan niin super että ymmärtää nämäkin tärkeät hömpötykseni <3

Ja viikon paras kuva tulee silti sunnuntailta, koska paras hetki. 
Mentiin ulos omalle pihalle nuotion ääreen paistamaan lettuja. Voiko parempaa olla :)



perjantai 17. helmikuuta 2017

Missään muualla oisin mä en

Oon tässä iltaa viettänyt itekseen kissa seuranani ja aloin mietiskelemään kuinka hyvältä tuntuu aina ajella kotiin ja kuinka hyvältä tuntuu vain olla kotona. Ai että.
Tänään tein pitkän keikkapäivän Turussa ja sen jälkeen kävin isossa kaupassa ostoksilla. Ei edes perjantai ja kello iltapäivä neljä saanut stressikäppyrää nousuun ruuhkaisassa marketissa. 
Sitten muistin siellä kaupassa jonottaessani kassalle, erään syksyisen illan kaksi ja puolivuotta sitten. Sen saman kaupan kassajonossa. 
Sen hetken silloin kun tajusin, nyt vihdoin oon onnellinen. Minä. Yksin.
Lähdin kaupasta hymyillen fillaroimaan silloiseen kotiini.

Ja nyt samassa paikassa ajattelin, vitsit, musta tuntuu vieläkin onnellisemmalta.
Hymyillen ajelin kotiin. 
Tulin sisälle, laitoin ostokset kaappiin, annoin kissalle ruokaa. Sytytin tulen puuhellaan. Olen vain. Kotona. Me.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Sunnuntai minun makuuni

Tänään onkin ollut sellainen päivä mitä olen odottanut maallemuuton seurauksena. Nimittäin kiireetön, rauhallinen ja pullantuoksuinen. No tässä tapauksessa leivän ja kakun.
Mutta ymmärtänette pointin :) 
Aamureippailujen jälkeen aloin leipomaan. Piti tehdä jokin makea herkku kylääntulijoille ja päädyin porkkanakakkuun. Siinä samalla tuli mieleen että nyt voisin tehdä sitä leipää mistä jo aiemmin puhuinkin.
Ja tuosta noin vaan taikina pystyyn ja kohoamaan ja kohta tuvassa tuoksuikin tuore leipä. 
Niin tykkään!
Kunhan pääasiassa leipomisvimma pysyttelisi leipäosaston puolella, ettei jokapäivä ala olemaan herkkupäivä :D


Markku oli tehnyt eilen jo suolaista vieraille tarjottavaksi ja oli tehnytkin ihan sairaan hyvää piirakkaa, jossa oli naudanlihaa kasvisten seurana. 
Meijän tarjottavat hupenivat pöydästä siihen malliin että hyvää tais olla kyläilijöidenkin mielestä :)

Muhkea vuokaleipä :P



Ylihuomenna onkin ystävänpäivä.
Tänä vuonna minä lupasin järjestää yllätystreffit, kun Markku yllätti mut vuosi sitten metsäretkellä ja sisäfileellä <3
Mulla on suunnitelma jo millaiset superyllärirehvit on mutta ajankohta hieman auki kun se vaatii tietynlaiset sääolosuhteet.. 
Mutta pienen alkumaistiaisen väsään jo tiistaille ;)

Nyt loppuiltaa jatkamaan kiireettömässä ja maukkaissa tunnelmissa.. Iltapalaksi tehhään vielä bataattiburgerit. 
Jaksaapi taas työtohinat huomisesta alkaen seuraavat kaksitoista päivää. 


torstai 9. helmikuuta 2017

Nyt kävi vanhanaikaisesti!

Haha, tossa edellispäivänä myöhään illalla Markku sai idean että lähetäänpä pihalle katsomaan kirkasta tähtitaivasta ennen nukkumaanmenoa. 
Kävi vaan hassusti että molemmilta jäi avaimet sisälle joten pihalle jäätiin! Hieman kuumottavat paikat tai oikeestaan kylmät tässä tapauksessa kun pakkasta oli yli 15 astetta! Onneksi tuli laitettua takki ja pipo päälle ettei ihan pelkässä pyjamassa oltu. 
No ei siinä mitään, tavalla tai toisella sisään oli päästävä niin siinä sitten mietittiin mistä murtauduttaisiin omaan kotiin! 
Ainut järkevä oli ulkoeteisen isosta ikkunasta koska kylmä eteinen se jokatapauksessa on ja siinä oli paikallaan vielä alkuperäiset ikkunat ja vain yksi lasi. 
Tadaa, uusvanha ikkuna!

Mua vähän suretti kun en haluaisi että niistä joutuisi luopumaan ja tilalle vaihtamaan uudet.
Mutta mieleen juolahtikin että ladossahan on säilötty kaikki talon vanhat ikkunat pokineen joten ei muuta kuin sinne katsomaan oisko samankokoista ja siellähän oli! 
Ja Markku oli niin toimelias että laittoi rikotun lasin tilalle heti uuden vanhan ikkunan, joten seuraavana päivänä ei kukaan olisi edes huomannut ikkunan vaihtuneen. 
No tätä kommellusta on hauska aina muistella :D Ja kyllä, nyt on vara-avain jemmattuna!


Eilen vietettiin kiva ilta syömisen ja leffan merkeissä kaupungilla. Käytiin uudehkossa burgermesta Woolshedissä ja taisi kyllä nyt kiilata ykköspaikalle mitä tulee burgereihin. Sairaan hyvää!
Sitten karkkikaupan kautta leffaan :)
Avocado-pekoni burger Nam!


Kohta reippailemaan kirpeään pakkasaamuun ja ihanaan auringonvaloon!

tiistai 7. helmikuuta 2017

Uuteen viikkoon

Oottelen tässä että päivä vähän valkenee kun vihdoin kelit kirkastui pitkän harmauden jälkeen. On niin kivaa mennä ulkoilemaan ennen töihin lähtöä auringon paisteeseen. 
Tosin nyt pakkanen paukkuu ja saa kiivaasti lämmitellä tulipesiä, meillä ainakin lämpö laskee talon sisältä muuten reilusti. 
Ihana oli kömpiä tänään sängystä tupaan kun Markku oli jo aikaisin aamusta lämmittänyt puuhellaa.
Tarkoitus onkin ensimmäisenä talon huoltoprojektina laittaa lisää villaa vintille. Siellä oli melko niukalti aiemmin laitettu niinpä lämpö karkaa.

Eilen käytiin yhdessä lenkillä töiden jälkeen. Parasta kun pääsee suoraan kotiovelta mitä parhaimpiin lenkkimaisemiin. Hiekkateitä piisaa ja menee tästä ihan kivasti lyhyempiä ja pidempiä ympyrälenkkejä.
Ja perjantaina onkin vuorossa juokruporukan treenit ja avanto. 

Huomiseksi suunniteltiin treffi-iltaa ja lähtevämme kaupungille syömään ja leffaan. Sunnuntaina syötiin myös ulkona, nimittäin grillattiin makkarat pihalla :D Samalla siinä kun hääräiltiin ulkohommia, oli kivaa paistaa makkarat nuotiolla.


Tämän päivän jälkeen mulla onkin parin päivän vapaat. Ajattelin piipahtaa huomenna aamusta kathomassa paikallisen kylän toritarjonnan! Keskiviikkoisin siellä on tapana pitää toripäivää. Jos tuoretta leipää ostaisi ainakin. Vielä kun ei ole ehditty itse leipomaan täällä leipää.
Eilen tosin kokkailin uutta, meinaan kasvislasagnea. Oon alkanut välillä tekee kasvisruokaakin, nyt kun oon muutenkin innostunut kokkailee enempi.
Sunnuntaiksi leivotaan kun saadaan muuttoapulaiset kahville :)

lauantai 4. helmikuuta 2017

Viikonlopun viettoon

Eilen mentiin mukaan jo paikallisiin aktiviteetteihin, eli lähdettiin lenkille juoksuporukan kanssa sekä siitä suoraan saunaan ja avantoon. Tää on niin kiva aloitus viikonlopun viettoon jatkossakin.
Meidän lähistöllä on kaksikin avantopaikkaa, joista ollaan kyllä tyytyväisiä. On myös kivaa nähdä ja tutustua uusiin tyyppeihin ja saada tietoa kaikista alueen asioista. 
Tuossa lähellä, siis kymmenen kilsan päässä kylässä, löytyy myös kuntosali mikä on vielä ihan ilmainen avainpanttia vastaan! Onpa kivaa :)
Markku on tosin suunnitellut navettaan pistävänsä pystyyn oman raudan nostotilan, niin pääsee ainakin kesäaikaan omalla pihalla voimailemaan.

Olihan se tiedossa että harrastukset tulevat muuttumaan ja vähenemäänkin kun maalle muutetaan. Nyt se on ulkoilua, juoksua, kotijoogaa ja salilla silloin tällöin pyörähtelyä.
Mutta pitää muistaa ettei kuntoilua kokonaan jätä, siksikin tuo juoksuporukka on tosi hyvä. 
Myöhemmin meille tulee uusi perheenjäsen, karvainen sellainen niin pitää sekin sitten päivittäistä liikuntaa yllä! Minä tosin varmasti liikkuisin tuolla peltojen laidoilla muutenkin, täällä ehkä korostuu se, että karvainen kaveri kuuluu siihen. Tuntuu että naapurit ihmettelee muuten kuka tuolla aina haahuilee :D
Olenkin jo käynyt tutkailemassa millaisia reittejä tässä lähistöllä menee ja kohta lähdenkin aamulenkille. Ihanan näköistä kun luntakin sadellut yön aikana. 

Ai niin, varattiin jo syksyksi reissua. Tänä vuonna keskitytään kotimaan matkailuun ja lähdetään Itä-Lappiin ruskaretkeilemään viikoksi. Miten mahtavaa :)

torstai 2. helmikuuta 2017

Hyvä me!

Alkaa olla kohta ensimmäinen viikko vietetty meijän farmilla ja pakko kehua kuinka hyvin ollaan elelty kaaoksen keskellä kuitenkin töissä käyden. Joka päivä ollaan menty askel eteenpäin. Nyt kahtena iltana Markku on koonnut vaatekaappeja jotta saadaan vaatteet säkeistä pois.
Lähes kaikki laatikot on purettu ja tupaan saatu verhotkin!
Hiljalleen tavarat alkavat löytää paikkansa. Ei pidä kuitenkaan ottaa ressiä sisustamisesta, on tässä aikaa saada koti oman näköiseksi.
Yksi taistelutanner on kyllä muodostunut, nimittäin sota hiiriä vastaan. Mua huvitti silloin kun kuntotarkastuksessa tuli puhetta hiiristä ja onko niitä täällä näkynyt, niin vähän kiellettiin koko asia. 
Hiiriä nyt on aina omakotitaloissa. Oli se sitten uudempi tai vanhempi.
Eri asia sitten kuinka paljon.
No täällä on sen verran että niistä on paljon haittaa koska käyvät ruokakaapeilla ja pöydillä.
Ollaan hankittu räpsyjä ja sähköinen karkotin. Nyt ehkä alkaa rauhoittumaan hiirien vallankumous!


Kun tässä nyt ollaan muutama viikko "jouduttu" elelee hyrskyn myrskyn, ei ole silti tullut juurikaan mitään kränää toisillemme. Minä vähän pelkäsin itseni tuntien kun herkästi ressaan kaikesta niin olisi sitten herkempi myös ärhentelemään toiselle. Mutta ei. 
Jotain pientä nälkäkiukkua molemmilta joskus saattaa toiselle ryöpytä, eipä oikein muuta. 
Tai joku asia on ärsyttänyt niin tahattomasti se toisen niskaan siinä myös kaatuu. 
Mutta, jos jonkin asian haluan kertoa parisuhteessa eläville, se on keskusteleminen niin hyvistä kuin vaikeista asioista, ärsyttävistä tai ihan mistä vaan. Se avaa niin paljon ja tuo niin paljon lähemmäs. 
Tää on se mikä meillä toimii ja missä ollaan tultu ajan myöden hyviksi. 
Ollaan jo puhuttu asiat halki ennen kuin kahvikupit alkavat lentämään :D 


Mites tämä maalaiselämä sitten? Eilen ajattelin enpä ois ikinä uskonut että sekin päivä joskus vielä koittaa että minä olen sytyttämässä tulta pesään jotta talo pysyy lämpimänä. Monelle se nyt on päivänselvä asia ja luulisi että mullekin kun tälläisestä talosta olen lähtöisinkin mutta ei mun siitä ole tarvinnut huolehtia. Tai kun eilen jouduin tekemään ilkeän asian hiiriin liittyen. 
Tälläistä tää nyt on. Maalla teet kaiken itse. Me tehdään. Ja se on ihan parasta :)