keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Kesän lomareissu

Kaupallisessa yhteistyössä Sortter


Vihdoin maltan mieleni istahtaa koneen äärelle kirjoittamaan meidän kesälomareissusta, joka tuttuun tapaan suuntautui pohjoiseen. Tälläkin kertaa vietimme muutaman yön matkan varrella, ennen päätepysäkkiämme Taivalkoskea. Alkuun suunnittelimme pientä vaellusreissua jossain, mutta armoton helle sai ajatukset toisiin. Olimme kuitenkin yhden telttayön Itä-Suomessa. 
Koska kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Sortter lainavertailun kanssa, kirjasin ylös kaikki matkakulumme, mikä itseasiassa oli ihan mielenkiintoista. Kovia tuhlareita ei kyllä olla, ja varsinkin minä jaksan aina bongata edullisia vaihtoehtoja kaikesta. 

Lähdimme reissuun heinäkuun alkupuolella, vähän myöhemmin mitä piti. Alkuun suuntasimme kohti Lahtea ja sieltä Sääksjärvelle Olgan kotieläinfarmille, jossa oli mukava viettää parituntinen ihastuttavien ja persoonallisten eläinten parissa. Vierailumme kruunasi kun itse isäntä ja emäntä, Tuukka ja Olga Temonen olivat tarjoilemassa kahvilassaan. Nautimme kuuluisat vohvelit ja limonaadit sekä lähdimme jatkamaan matkaa. Päivä oli todella kuuma, niin kuuma että jopa automme ilmastointilaite prakasi. Onneksi välillä se puhalsi viileää ilmaa, mutta oli hetkiä kun suorastaan meinasi läkähtyä autoon. Pidimme kuitenkin aina sopivan paikan tullen pulahdustaukoja uimarannoilla, joita vastaan tuli.

Olgan kuuluisat voffelit


Ensimmäisen päivämme yöpaikka sijaitsi Uukuniemessä Papinniemi campingissa, lähellä Venäjän rajaa. Olin etukäteen katsellut eri vaihtoehtoja yöpymiseen ja täältä saimme soman pikkumökin yöpaikaksi. Paikka osoittautui todelliseksi helmeksi, sillä alue oli omassa rauhassaan niemen kärjessä ja myös meidän mökki sijaitsi ylhäisessä yksinäisyydessään ihan rannan tuntumassa. Mökin edulliseen hintaan kuului myös tunnin vuoro rantasaunassa. Siellä oli mukava löylytellä päivän pölyt pois ja aloittaa rento loma. 

Viehätyimme jo toissa kesänä camping alueista ja erityisesti niiden tarjoamista yksinkertaisista pikkumökeistä. Niitä tuntuu olevan miltein aina vapaana, kun tien päältä katselee kylttejä ja käy kysymässä. Puitteet toisinaan ovat mitä ovat, mutta kunhan on katto pään päällä ja mahdollisuus saunaan, se riittää meille. 
Nythän tälläinen leirintäelämä ja ulkoilu on jälleen hyvin suosittu tapa viettää lomaa. 

Pyhäjärven rantaa Uukuniemellä
Piilopirttimme
Rantasauna



Aamulla heräilimme kiireettömästi ja kävimme myös uimassa omasta rannasta. Söimme aamupalaa ja hissukseen pakkasimme tavarat takaisin autoon ja siivosimme mökin. Kello taisi lähennellä puolta päivää, kun starttasimme auton. 
Suunnaksi otimme Patvinsuon kansallispuiston, jonne oli muutaman tunnin matka. Vaikka helteistä johtuen ei kunnon vaellus innostanut, päätimme kuitenkin tehdä kevyen yhden yön reissun ja kiertää puiston suosituimman reitin eli 15 kilometrin pituisen Suomunkierron. Matkalla pysähdyimme abc:lle hakemaan pientä purtavaa ja jäätelöt. Patvinsuolle saavuimme iltapäivästä ja liekö syrjäinen sijainti sekä helle, mutta parkkialueella ei ollut kuin muutama auto, mikä tietysti ilahdutti. 

Koukkasimme luontotuvan kautta ja läksimme poluille. Hyttysiä ei ollut yhtään, mutta paarmoja oli jokseenkin paljon. Onneksi tuulenvire oli välillä melko voimakasta, mikä auttoi niin paarmoihin kuin kuumuuteen. Lähes 30 asteen helteessä ei rinkka selässä kovin nautinnollista ole, mutta reittimme kulki Suomunjärven ympäri ja tämähän on tunnettu mahtavista hiekkarannoistaan, joten viilentymään pääsi aina tarvittaessa. Koska emme olleet syöneet vielä sinä päivänä lämmintä ruokaa, pidimmekin ensimmäisen ruokatauon heti muutaman kilometrin päässä Lapinniemen leiripaikalla. Valmistimme trangialla juustopastaa jauhelihalla, jonka olimme kuivattaneet kotona.

Lounasta Lapinniemen telttailualueella


Kovin pitkälle emme sille iltaa kulkeneet, vaan jäimme Pokkaniemen telttailualueelle leiriin. Muita kulkijoita ei tosiaan ollut, joten saimme vallata sykähdyttävän kauniin niemenkärjen ihan itsellemme. Tunsimme kuin olisimme olleet jossain syvälläkin erämaassa ja sekös on parasta vaelluksilla. Tuntea olevansa kaukana jossain. 

Leirissä uimme, teimme ruokaa ja nautimme ulkoilmasta. Uni tuli ajoissa ja kuumuudesta huolimatta, saimme kuitenkin joten kuten nukuttuakin. 
Aamun vietimme jälleen rauhassa, mutta koska autolle oli vielä kymmenen kilometriä jäljellä, emme kuitenkaan loputtomiin voineet vaan olla. 

Kuumuus oli armoton, mutta eteenpäin oli mentävä. Reitti oli todella kaunis kulkea ja suosittelen ehdottomasti Patvinsuon kansallipuistoa retkikohteeksi. Harmitti kun emme voineet kulkea koko reittiä, mikä olisi ollut 40 kilometriä. 
Lounaan pidimme hieman ennen autolle saapumista Kurkilahden rannalla. Kävimme tottakai uimassa sielläkin, sillä pulahdukset virkistivät kehoa paljon. 
Siinä iltapäivän tienoilla olimme palanneet takaisin Suomun parkkikselle ja lähdimme kohti tuntematonta. 

Patvinsuon kansallispuistossa

Pokkaniemi
Hiljainen aamu


Meillä ei ollut sille iltaa vielä yöpaikkaa, joten aloin katsomaan vaihtoehtoja. Taivalkoskelle olimme menossa, mutta sinne olisi ollut turhan pitkästi vielä. Siispä jossain Suomussalmen tuntumassa voisi olla hyvä. Löysinkin kohtuuhintaisen paikan Kangasjoen campingista ja soitin varatakseni mökkiä. Koska Kainuussa sattui olemaan juuri silloin iso suunnistusrastiviikko, oli mökit tiukilla mutta lopulta saimme erikoisen korsumajoituksen. Ei ehkä ihan hehkein majapaikka, mutta kyllä se meille kelpasi ja mikä parasta, alueen sauna oli yksi hienoimmista, missä olen koskaan käynyt! Ihastuttava pieni puusauna, jonka terassilta laskeutui portaat alas pieneen lammikkoon. Olin aivan haltioissani, sillä näitä tälläsiä pieniä helmiä on ihana löytää. Muuten leirintäalue ei ollut parhaimmasta päästä, vaan oli suoraan kultaiselta 80-luvulta, mikä saattaisi jotakuta säikäyttää. 
Matkan varrella pistäydyimme kahvilla, jossain pienen paikallisen kylän kahviossa sekä kävimme huoltoasemalla syömässä "vaellusmätöt", eli pitsaa ja makkaraperunat. 


Kangasjoen campingin korsu

Ihastuttava sauna lampineen

Seuraavana päivänä oli tarkoitus ajaa Taivalkoskelle Markun vanhempien luokse viettämään loppulomaa. Ennen heille menoa, poikkesimme kylällä katsastamassa Päätalo viikon ohjelmaa. Kävimme Jalavan kaupassa sekä kirpputorilla, josta löysin 8 eurolla kauan etsimäni kalastusliivin, eli ulkoiluliivin esim. linturetkille. 
Sieltä ajelimme Kostonjärvelle, jossa vietimme seuraavat viisi yötä. Markku tosin lähti vielä samana iltana Kuusamoon tapaamaan kaveriaan, jonne hän myös jäi yöksi. Itse siis sain viettää rauhaisan illan palautuen matkasta. 
Minulla on aina tapana lämmittää aamuisin pieni rantasauna järvellä, ja niin tein nytkin. Järvi oli peilityyni ja uskomattoman kaunis. Tunsin kiitollisuutta saadessani viettää aamua hiljaisuudessa luonnon ympäröimänä. Poro tepsutteli metsässä, mikä tälläiselle eteläntytölle aiheuttaa aina pieniä riemunkiljahduksia. 

Sinä päivänä ei juuri muuta tullut tehtyäkään. Kuvasin videota aamulla saunalta ja se on jo itsessään niin työntäytteistä, mutta koska olin nukkunut niin makoisat yöunet, jaksoin lähteä vielä illansuussa valokuvamaan Pyhitystunturille. Olin päättänyt jo aiemmin, että yhden yön uhraan lumoavalle kesäyölle, eikä tarvinnut katua lähtemistään. Kaikki oli niin mykistävää! Sain otettua kuvia, joita olin kaavaillutkin ja vähän päälle myös. Yöretkelläni näin myös merikotkan sekä kaksi hirveä. Itselleni villit luontokohtaamiset ovat aina niin sykähdyttäviä. 

Peilityyni Kostonjärvi <3

Kesäyön maagisuus


Sunnuntaina lähdimme vähäisistä yöunistani huolimatta katsomaan mummoa Kuusamon puolelle sekä suvun mökille uimaan. Mummo asustelee edelleen kotitalossaan, jossa on myös poroja. Minä aina ihastelen paikan pysähtynyttä tunnelmaa. Sain kotiinviemisiksi muutaman mummon tekemän räsymaton.
Mökillä vietimme tovin ja sieltä jo löytyi hillamarjaakin naposteltavaksi. Mieleenpainuva hetki oli, kun uimavaatteisilla ja paljain jaloin etsimme suolta hillaa. Hauskoja muistoja. 
Illalla ajelimme vielä kylälle bingoon, mutta kenelläkään meistä ei oikein onni suosinut tällä kertaa, mutta jännittäviä paikkoja oli kuitenkin. 


Seuraavana päivänä lähdimme Markun kanssa Kuusamon suurpetokeskukseen. Olimme pari vuotta sitten käyneet siellä, mutta mukava oli mennä taas. Tosin tällä kertaa porukkaa oli valtavasti! Se yllätti, mutta kyllä sitä kierroksella sai kuitenkin riittävästi irti. Tarhoissa oli karhujen lisäksi poroja, koirasusia sekä ilveksiä. Muistaakseni ilvestä emme nähneet edellisellä kerralla, mutta nyt kaunis kissapeto suostui tulemaan esiin. 
Muualle emme joutaneet menemään, pikaisesti kävimme Kuusamossa kaupassa, mutta sitten kotiin syömään. Illaksi nimittäin lähdimme maastopyöräilemään, kun Markun sisko ja hänen miehensä lainasivat meille huippupyöriään. 
Minä pääsin testamaan oikein sähköpyörää, enkä ollut aiemmin sellaista kokeillut, joten kyllähän se yllätti näppäryydellään totaalisesti. Pyörä oli omiaan juuri mäkisessä maastossa, sillä aina ylämäissä suhautin Markun ohitse tuosta noin vaan. Pyöräilimme läheiselle Soiperoisen retkialueelle, uimaan taas ja ilta meni mukavasti ulkoilmasta nauttien. 

Nallemunkit ja nalle

Soiperoinen


Tiistaina lähdimme porukalla Posiolle tutustumaan Pentik kartanoon Timisjärvelle. Matkan varrella tosin pysähdyimme kolmesti uimaan, ja Livojärven kotakahvilassa herkuttelimme lätyillä. Itse ostin matkamuistoksi paikallisen käsityönä valmistetun pipon. Olen aiemminkin samasta paikasta ostanut pipon ja hyväksi todennut. Eikä hintakaan päätä huimannut, 22 euroa, joka menee kyläyhdistyksen hyväksi.
Livojärveltä jatkoimme matkaa kohti kartanoa. 
Yllätyksenä kartanon näyttelyihin olikin vapaa pääsy, ja jostain muistin lukeneeni, että Anu Pentik näin kannustamalla toivoo suomalaisten kiertävän lomillaan enemmän kotimaan kamaralla. Hieno ajattelutapa. 

Kartanon alueella on kolme rakennusta, alkuperäinen yli 150 vuotta vanha, entisen porotilan päärakennus sekä rantasauna ja kaksi Kuusamosta tuotua samalta ajalta olevaa hirsitaloa. Rakennukset ovat entisöity ja niissä toimii Pentikin näyttely- ja myyntitilaa sekä kahvila. Ilmeisesti kartano toimii myös ateljeena ja omistajapariskunnan satunnaisena kotina. Rakennukset sijaitsevat kauniilla paikalla, jonka alue henkii historiaa. Myös tilan muutama lammas ja kanat tuovat elämän tuntua kartanon alueelle. 

Pentik kartanolta


Ja näin alkaa meidän tämän kesän reissu olla siinä. Keskiviikkona hurautimme kotia kohti, ja tällä kertaa ajelimme suoraan, sillä äidilläni oli menoa seuraavaksi päiväksi ja Sisu koiramme piti hakea hyvästä hoidostaan. Tankilla tietysti kävimme ja syömässä perinteisesti Hesburgerissa jossain puolessa välissä matkaa. Listaan tähän alle vielä koko reissun menot, tosin siitä saattaa jokunen pikkuostos ruokakaupasta puuttua. Mutta bensakustannukset, majoitukset, nähtävyydet sekä syömiset. 


Kustannukset;

Bensat yhteensä 235e.
Majoitus Uukuniemi 60e, sis. saunan.
Majoitus Suomussalmi 40e korsu, sauna 18e. 

Ruokailut ja eväät kaupasta yhteensä 85e.

Olgan farmi sisäänpääsy sekä kahvilatuotteet 12e+9e.

Kuusamon suurpetokeskus sisäänpääsy sekä munkkikahvit 30e+8e.

Vohvelit Livojärvellä sekä jäätelöt Pentik kartanossa tarjosivat Markun vanhemmat meille.

Eli yhteensä meillä meni 495 euroa. Tosin, koska vietimme viisi yötä lomastamme Markun perheen luona, säästimme sievoisen summan rahaa, jos olisimme esimerkiksi olleet joka yö mökissä. Tämän luokan budjettireissun kustannukset menevät vielä omasta pussista, mutta jos kaipaa lomalleen vaikkapa ylellisyyttä tai muuta hemmottelua, niin tarvittaessa eri lainayhtiöitä voi helposti katsoa Sortter lainavertailupalvelusta.





perjantai 2. heinäkuuta 2021

Keskikesän oleilua

Juhannus vietettiin mökillä, eikä tehty yhtään mitään muuta kuin oltiin ja rentouduttiin. Yleensä kun mökkimme on melkoinen työleiri, josta toki pidämme, niin nyt haluttiin vaan olla. Myös helteet tekivät helpoksi toki tämän päätöksen. Markku kävi kalalla ja minä vähän kuvailin uutta videota, siinäpä oikeastaan ne oikeat tekemiset.  

Aattona iskä tuli saunomaan iltapäivästä, mutta lähti sitten kotiin ennen kuin illalla sitten grillattiin juhannusherkkuja. Juhannuspäivänä taas äiti tuli miehensä kanssa kyläilemään, mutta he eivät jääneet saunomaan, grillattiin vaan makkarat. Illalla nautimme pitkästä aikaa savusaunan tunnelmaa ja kävimme aina pulikoimassa lammessa.

Alkuun meidän piti lähteä vasta maanantaina, mutta päätimmekin palata jo sunnuntai illalla kotiin, kun helteiden takia kasvimaan kasvien selviytyminen vedettä alkoi huolestuttamaan. 

Terassi on nyt kiva ja nätti pienen laiton jälkeen

Hyvä ruoka, kiiretön oleilu ja saunominen
oli tämän juhannuksen teema :)

Juhannus 2021

Mulla alkoi myös loma maanantaina, mutta kävin tekemässä vielä pari työkeikkaa sekä maanantaina, että tiistaina. Mutta nyt oon vaan lomaillut. Ollaan maalailtu taloon toista kerrosta punamultaa sekä käyty mattopyykillä. Siivosin myös pesuhuoneen ja saunan oikein kunnolla. Ulkoiltu on ja uimassa käyty. Kaikkea rentoa puuhailua. 

Nyt olen vähän alkanut pakkailemaan, sillä ensi viikolla olisi tarkoitus lähteä reissuun tien päälle. Käydään vaelluksella näillä näkymin Patvinsuon kansallispuistossa ja sieltä sitten ajelemme Taivalkoskelle. On ihan mukavaa viettää ensin palautumista kotona ennen reissuun lähtöä, kun aina ennen sitä on jo tien päällä ennen kuin edes loma on kunnolla alkanut ja kotiin palatessa on työt heti kutsunut. 

Sisu lähtee taas äitille hoitoon ja iskä tulee talovahdiksi sekä huolehtimaan kasvimaasta :)

Yksi kesän kohokohtia, mattopyykki!