Viikinkijuoksut

Pitihän se sitten tähänkin osallistua. Tough Viking 2016.
Ei ehkä muuten olisi tullut lähdettyä mutta viime marraskuussa kaverini Helsingistä keräsi porukkaa ja kutsui mukaan. Olin heti että tottakai jee jee!
Poikaystävän pyysin myöhemmin mukaan, eli yhessä mentiin. Meidän tiimi oli viimehetkellä hieman kutistunut, eli meitä oli viis. Mä ja pojat. 

Kun kisapäivä alkoi lähestymään, aloin vähän jännittää mutta edeltävänä päivänä olin saanut jännityksen käännettyä innostukseen.
Lähinnä vesiesteet kauhistuttivat, että miten niistä selviän kun pinnan alle en oikein uskalla mennä. Saatika vauhdilla.
Tiesin, että pahin esteeni tulisi olemaan Super Slide vesiliukumäki. Fyysiset esteet eivät aiheuttaneet mitään ahdistuksia mutta toi tulisi olemaan henkisesti vaikeaa mulle. 
Asiaa tietty helpotti se, että kaikki esteet olivat mahdollista ohittaa suorittamalla rangaistuksen, tällä kertaa se oli 20 burbee hyppyä.

Rata oli kymmenen kilsaa pitkä ja matkalla oli 25 estettä. Ensimmäisenä vastassa oli lähdön jälkeen amerikkalaisen jalkapallon pelaajia. Tätä vähän jänskäsin jos saisin osumaa mutta vissiin selvisin vain pienellä töytäisyllä.
Tämän jälkeen pian otettiin luulot pois kun piti hypätä jäävesialtaaseen jossa alitettiin rima. Siinä jo jouduin vahingossa veden alle, joten melkonen shokki se mulle oli. Kylmyys ei haitannut tälläistä avantouimaria ollenkaan :D 

Tämän jälkeen oli useita "helppoja" esteitä. Dippikävelyssä tipahdin viime metrillä, jolloin suoritin ekat burpeet.
Korkeissa esteissä tietty tälläistä miniä piti jeesata pukkaamalla ylös.
Viime hetkille asti yritin psyykata itseäni tulevasta vesiliukumäestä.. mutta turhaan..
Kun näin sen olin heti etten pysty siihen ja suoraan painuin tekemään burpeita. 
Mutta.
Kun pojat sieltä vedestä tulivat ne olivat ihan innoissaan kuinka siistiä se oli! Sitten alkoi kauhea vääntö että munkin pitää mennä.
No suostuin lopulta kapuamaan sinne ylös. Ylhäällä melkein itkua vääntäen taistelin mieltäni vastaan. Sitten uskaltauduin istumaan reunalle. Siinäkin vietin ainakin viisi minsaa. 
Olin niin otettu pojista kun ne eivät yhtään painostaneet vaan antoivat mun rauhassa miettiä. Ja ne vielä kävi tekee sen kaks kertaa.
Ja lopulta mä tein sen. Ja se oli niin siistii! Siis se tunne mikä sen jälkeen oli. Mä ylitin itseni ja suoritin henkisesti pahimman esteen mikä mulle oli.
Tuntui niin hyvältä. Jopa tuntemattomat kisaajat kävivät heittämässä yläfemmaa mulle kun pystyin siihen. Jee!
Loppumatka sujuikin huippufiilareissa. Tosin kaksi rangaistusta jouduin vielä tekemään. Monkey barista ja rampista. 
Lopulta maaliin viimeisen esteen jäljiltä missä palomiehet ruiskuttivat vettä niskaan. Saipahan loppuhuuhtelut.

Vaatteiden vaihdon jälkeen suunnattiin tiimin kanssa syömään kisaburgerit O´Learys ravintolaan. Niin maistui hyvältä. Ja sain oluenkin erityispalkintona liukumäestä :D
Ensi vuonna ihan pakko mennä uudestaan, oli tää niin hauskaa!

WNB Vikings

Sunnuntaipäivän höpinöitä

Pitkästä aikaa hetki jolloin päätin tulla kirjoittelemaan niitä näitä kuulumisia.
Tänään on tälläinen lazy sunday meininki. Päivä aloitettiin brunssin merkeissä Nick´s food designissa.
Ihastuttava paikka. Kaikki oli mietitty yksityiskohtia myöden. Vaikka ravintola oli täynnä, siellä ei ollut mitenkään ahdistavan ruuhkaista ollenkaan. Tarjottavaa oli monenlaista ja jälkkäripöytä kruunasi herkuttelun. Ihana päivän aloitus siis aurinkoiseen aamuun :)

Nick´s Food Design

Sieltä suuntasin tekemään ystävänpalveluksena hieronnan hierojakaverilleni. Teimme täydellisen diilin mistä molemmille jää takuuvarmasti loistofiilikset. Hieromme viikoittain toisiamme vuoroinperään joten molemmille win win tilanne.
Itsekin olen täysin jumissa vähän jokapuolelta eli ei ollenkaan huono tämä viikottainen kehonhuolto hieronnan merkeissä. Samalla tulee nähtyä ystävää ja saa höpöteltyä kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Tähän sopinee loistavasti sanonta "onni on oma hierojaystävä".
Olen jatkanut näin syksyn tultua koululla jäljelle jääneitä harjoittelutunteja. Vielä olisi nelisenkymmentä tuntia jäljellä. Innostusta riittää joten siinähän ne menee kaiken ohella. Ilmoittauduin myös urheiluhieronnan kurssille joka pidetään loppuvuodesta. Oppii lisää uusia tekniikoita sekä ymmärtämään hieronnan että kehonhuollon tärkeyden urheilijalle. Itsekin kun tuppaa paikat kipeytymään aina treeneissä.

Tällä hetkellä tuntuu että olen elämässäni aika hyvässä vaiheessa. Kovaa työtä ja itsetutkiskelua tämä on mutta se on hyvin palkitsevaa kun ne palaset alkavat mennä kohilleen. Pitää osata tasapainottaa jotta hyvä olo säilyy. 
Hyvä yöuni on tärkein. En ees muista milloin oon nukkunut niin hyvin mitä nyt. Ja se kertoo mulle paljon. Koska jos jotain on pielessä, vaikutukset näkyvät ensimmäisenä mulla unessa.
Tästä hyvän olon tunteesta ja tasapainosta haluan kirjoittaa enemmänkin, jotta muistan miltä se tuntuu, mitä se vaatii, mitkä ovat niitä mun hyvän olon juttuja. Koska varmasti tulee hetkiä ja kausia jolloin on hukassa taas eikä muista tai osaa kerätä niitä palikoita yhteen just silloin. 
Toinen tärkeä ja ehdoton edellytys hyvään oloon on armollisuus itseään kohtaan.
Kolmas puhuminen ja konkreettinen tekeminen asioiden eteen. Kukaan ei tule tekemään sun puolesta mitään. Sen on lähdettävä itsestä.
Mutta joo, näitä ja muita juttuja haluan avata ja pohtia tarkemmin myöhemmin.


Toinen mistä kirjoitan erikseen vielä on meidän eilinen supersiisti ja kova Tough Viking Helsinki kisat. Oli se niin makeeta. Paras palkinto minkä mä sain oli kun uskalsin ylittää itseni ja suorittaa jotain mikä oli mulle henkisesti hyvin vaikeaa ja alkuun jopa mahdotonta. Mut se fiilis mikä jäi kun tein sen! Sitä ei voi sanoin kuvata. 

Muuta mikä tässä on viimeaikoina innostanut on ruuanlaitto. Kaikkea sitä tapahtuukin :D
Ennen en voinut sietää ruuanlaittoa, en ollut yhtään kiinnostunut resepteistä enkä miltä ruoka maistuu. Tai miten sen saa maistumaan. 
Mutta nyt haluan opetella ja tehdä uusia kokeiluja, lukea ja tutkia reseptejä. Käyttää aikaa ruuanlaittoon. Syödä hyvin. Välittää miltä se maistuu. 
En toki jokapäivä jaksa enkä edes ehteisi tekemään ruokaa mutta muutamana päivänä viikossa haluan kokata. Thairuokia olen pääsääntöisesti nyt tehnyt mistä aiemmin kirjoittelinkin. 
Oon kyllä ollut melko kritiikkinen omille luomuksilleni mutta onneksi poikaystävä aina jaksaa sanoa jotain hyvää <3 
Ja teki sekin mulle aivan älyttömän hyvää hirvikäristystä tässä yks päivä, sekä tortilloja ja perjantaina leipoi kaurasämpylöitä. Ihan paras!

Thairuokia

Hirvikäristys @Markku

Madeira muka tylsä?

Kieltämättä, näin mä oon ajatellut kun Madeirasta on ollut puhetta. Se kuulosti vaan niin tavalliselta ja eikös sielä käy vaan vanhukset.. 

Vasta kun sattumalta facessa tuli eteen linkki johonkin Madeiran matkakertomukseen ja lukaisin sen, tuli heti semmonen fiilis että tänne mä haluun.

Siellähän on vaikka ja mitä mikä matkailemisessa kiinnostaa.

Siispä, ehdotus poikaystävälle sopeisko tää. Vähän vielä tuumailua ja selvitystä ja pian reissu olikin buukattu. 

Koska mun edelliset reissut ovat suuntautuneet hieman erilaisiin ja köyhempiin maihin, oli mulle aluksi outoa että nythän ollaan ihan sivistysvaltiossa missä hanavesikin on ihan juomakelpoista. Ja tavallaan vielä kaupunkilomalla. Koska kaupunkialueella asuttiin. Madeiralta puuttuu oikeastaan kokonaan hiekkarannat, joten siksi se kai mielletään niin erilaiseksi (tylsäksi?) matkakohteeksi.

Kyllähän siellä uimaan pääsee, meidänkin hotellin lähellä oli paikallisten suosiossa oleva kivikkoinen ranta josta pääsi kätevästi ramppia pitkin pulahtamaan mereen.

Muuten tuolla on muutamia maksullisia merivesialtaita huvitteluineen.

 

Mitä? Ollaan muka niin samiksii kuulemma

Ja se meri. Pakko sanoa että kirkkain merivesi mitä oon ikinä nähnyt. Niin houkuttelevan sininen. Ja se korostuu varsinkin kun lähtee paatilla ajelemaan.

Me lähdettiin risteilemään Santa Maria purjelaivalla. Meillä kävi tosi hyvä tuuri kun sillä reissulla onnistuttiin näkemään delfiinejä koska niistähän ei koskaan tiiä.

Delfit olivat mulle yksi koko matkan kohokohdista. Se oli vaan niin lumoava näky. Alun valokuvaamisen jälkeen halusin vain katsella niiden menoa meressä ja ikuistavani sen hetken mieleeni.

Suurin syy miksi halusin lähteä Madeiralle ja miksi voisin lähteä uudestaankin, on se luonto. Ja ne maisemat. Niin vehreää ja yhtäkkiä niin karua. Se osasi kyllä hämmästyttää. Jylhät vuoristot ja korkeuserot saivat haukkomaan henkeä.

Toinen kohokohdista mulle oli vaellus Madeiran korkeimpien vuorten välillä. Huikeaa kulkea pilvien yläpuolella.

Jos vähänkin on kiinnostunut patikoimisesta reissulla niin ehdottomasti Madeiralta löytyy valinnanvaraa siihen. Ja parhaiten niistä irti saa kun lähtee ominpäin. Reitit ovat hyvin merkittyjä ja suurin osa helppo kulkea Levadoita pitkin sekä turvallisia.

Vuoristotautia..
                                   

Kolmas kohokohtani meidän matkalla oli poikaystävän hetken mielijohde vuokrata mopedi (korjaus, kevytmoottoripyörä sanoi poikaystävä) jolla lähdettiin kiertämään saarta. 

Itse olin saanut päähänpiston että meijän pitää vähän seikkailla ja yöpyä jossain muuallakin kuin Funchalissa. Alunperin tarkoitus oli kulkea paikallisbussilla mutta tää oli sata kertaa kivempaa!

Autonvuokraus tuolla on ihan yleistä mutta mopedeilla ei niinkään. En kyllä tajua miksi.

Hurauteltiin käytännössä koko saari ympäri. Yö vietettiin hyvin pienessä kylässä Jardim do Marissa. Siellä kujatkin olivat niin kapoisia että vain jalain onnistui kulkemaan.

Löydettiin jännä majatalo Maktub Guesthouse, jossa oli vähän hippimeininkiä. Tai oikeestaan aika paljonkin mutta se oli niin hauskaa. 

Kivan värikäs paikka ja letkeä meininki. 

Maktub Guesthouse

Aamusta jatkettiin matkaa ja mentiin välillä harhaan eikä päädytty ollenkaan sinne minne piti mutta eipä se haitannut.

Vuoristossa ajelu oli yhtä kurvailua serpenttiiniteistä johtuen, paljon tunneleita ja jänniä näköaloja.

Välillä tiet olivat hyvinkin kapeita, lammas tai lehmä saattoi tulla eteen tai vesiputous rinteestä roiskia vettä niskaan.

Lopuksi tärkein eli madeiralainen ruoka. Tälläiselle leipäfriikille kuin minä, tää oli taivas. Tarjolla oli niin hyviä ja tuoreita leipiä jokapuolella. Paikallinen erikoisuus jota syötiin usein oli bolo do caco. Sitä oli niin alkupalana kuin vaikka "hampurilaisena". 

Ruoka oli vähintäänkin kohtuuhintaista perusmestoissa. Pari kertaa käytiin syömässä kolmen ruokalajin illallinen parinkympin hintaan viineineen. Halpaa!

No, löytyy sieltä sitten niitä kalliimpiakin ravintoloita. 

Vähän vahingossa (oikeesti Markun moka) mentiin fiinimpään paikkaan ja käytännössä eteen tuotiin jauhelihapihvi, hintaan 15 euroa. Olihan se ehkä elämäni paras jauhelihapihvi mutta silti :D

Fiinin ravintolan burgeri

Bolo do caco burgereilla

Minä joka en edes syö kalaa, löysin madeiralaisesta hirviökalasta, espadasta uuden lempparin. Niin hyvää ja niin erikoista kun se tarjoiltiin vaikkapa banaanin kera.

Toinen paikallinen jota myös kokeiltiin oli espetada, lihavarras mikä tuotiin erikseen pöytään killumaan josta sitten sai itse ottaa.

Ja ne viinit. Niistähän Madeira myös tunnetaan.

Meitä ei haitannut yhtään vaikka Madeiralta puuttuu lähes kokonaan ns. huvielämä.

Ainahan voit hakea kaupasta kolmella eurolla hyvän viinipullon ja mennä vaikka puistoon pikniköimään niinkuin mekin tehtiin. Tai nauttia lasillisista missä vaan upeissa maisemissa ;)

Espadafisua

Viiniä maisemin..

..tai viiniä puistossa

Arvoitus. Miten saada menemään poikaystävältä hermot? No ottamalla ruokakuvia tietenkin!

Jos jotain huonoa pitää sanoa Madeirasta, oli mulle se kun siellä ei oikein pääse missään hengähtämään. Ja mulle se on sitä että pääsisi rauhassa aamuisin hiljaisuuteen kävelemään. Ja se ei kaupunkiolosuhteissa onnistu eikä varsinkaan kun se rantakin puuttuu.

Vaikka muuten ei niin aikaa tule rannoilla vietettyä, on se rentouttavin paikka aamuisin aloittaa päivä auringon noustessa. 

Mutta ei huono vaihtoehto kuitenkaan sekään kun joka aamu tuli nautittua hotellin aamiainen terassilla merimaisemia katsellen auringon sarastaessa :) 

Madeira matkakohteena jätti mulle upeita elämyksiä, henkeäsalpaavia maisemia sekä uutta näkökulmaa tulevaan.

Madeira on mahdollisuus viettää lomaa hyvin laidasta laitaan. Jos kaipaa aktiviteettejä, niitä löytyy niin merestä, maalta kuin ilmasta. 

Tai välillä mahdollisuuden kuljeskella rauhallisessa pikkukaupungissa nauttien viehättävistä kahviloista, kujista ja pienistä putiikeista.

Alla 580metrin pudotus

Hetki ennen kun tuo heittää vettä miun päälle!