torstai 14. syyskuuta 2017

Kohti ruskaa

Kesän jälkeen, murretut värit hymyilemään saa
Aistin, tunnen, katson miten luonnonlumous elää värikirjoaan
Paletin sävyjä sekoittamalla on mahdollisuus vaikka mihin
En milloinkaan aiemmin ole ruskan sydämeen askeltanut paitsi nyt



torstai 7. syyskuuta 2017

Syksy saapuu

Niin sitä on kesäkausi taas ohi ja syksy on tuloillaan. Fiilikset ovat olleet ihan eri luokkaa tänä kesänä koska olen vain niin hurmioitunut kodistamme ja tästä kaikesta mitä ympärillä onkaan.
Tällä viikolla olen fiilistellyt puimureita pelloilla ja yötä päivää pauhaavia kuivureita. On vaan niin kotoisat oltavat.
Vielä tänään hain kasvimaalta porkkanaa ja sipulia, viikonloppuna tehtiin kesäkurpitsapastaa omista tuotoksista. Omenat ovat edelleen vähän raakileita, toivottavasti olisi nyt lämmintä että kypsyisivät. Samoin tomaatit on pitänyt tuoda sisälle punertumaan.
Sunnuntaina käytiin yhdessä mustikoilla, niitä meinaan vieläkin riittää vaikka kuinka ja maistuvatkin vielä hyviltä. Harkitsen jos tänäänkin lähtisin mustikoille. Pakastin on jo täynnä, eli ei tarvitse poimia kuin muutaman päivän tarpeisiin jääkaappiin. 


Mulla on nyt melkoiset työputket meneillä, kaksi seitsemän päivän rupeamaa vain yksillä vapailla. Tänään on se vapaa vihdoin. Tosin huomenna meillä on töissä kehityspäivä ja olemme koko päivän Turussa Juliassa. Varasinkin iltapäiväksi Purelta joogatunnin kun kerran sielläpäin olen.
Vapaapäivääni olen viettänyt siivoten vinttiä, leipomalla sämpylöitä sekä tekemällä lounaaksi porkkana-inkiväärikeittoa. Eli ihan leppoisaa kotoilua.

Nyt kun päivät alkavat olla melko viileitä, ollaan taas aloitettu puulämmitys talossa. Siitäkin saa niin hyvän mielen kun kantaa puita sisälle ja laittaa tulen tupaan. Sitten vaan köllöttelee tuvan sohvalla Sisu kainalossa.
Niin ja tiedättekös mitä. Me mennäänkin kenties jo tänään tai viimeistään huomenna saunomaan meidän navettasaunaan! Se on nyt valmis. Koelöylyt on jo otettu ja hyvältä vaikutti. Ihan mahtavaa, niin ihanaa kun meillä on nyt myös puulämmitteinen sauna ja vieläpä peltomaisemilla. Kelpaa löylytellä :)
Ensi kevään projekti mulla on sitten kesähuoneen = naisvajan puunaus ja sisustus. Mielessä on jo vaikka mitä. Myös sisätiloissa on ilmeenvaihtoviikot käynnissä, hiljalleen olen muutoksia tehnyt. Ulkoeteinen saa syksyisen sisustuksen jahka pääsen kanervaostoksille. Alla vielä kuvia viime sunnuntain mustikkaretkeltä, otettiin myös eväät mukaan, kuumaa kaakaota ja hillopullat.

Sisun riemua mustikkametsässä :)

perjantai 1. syyskuuta 2017

Valasrannan pyörteissä

Yläneen Valasranta tuo minulle aina lapsuuden mieleen. Muistan sen rannan ja siinä olleen pienen hyrrän josta sain pyörimisestä aina huonon olon. Muistan tanssilavan isot lasiseinät ja sen kun isommat uskottelivat järvessä olevan valaita. Muistan juhannuksen vieton perinteet ja camping-alueen.
Valasranta on jo eläessään legendaarinen tanssilava, jonne joka kesä tanssikansa saapuu ympäri Suomen. Enkä kyllä ihmettele miksi. Tanssilava sijaitsee mielettömän upealla paikalla ja on säilyttänyt vanhan ilmeensä nostalgisella tavalla.
En voinut olla iloisempi saadessani esitellä Valasrannan "appivanhemmilleni", jotka olivat kyläilemässä meidän luona muutaman päivän kaukaa Lapin rajoilta. He kun ovat intohimoisia tanssijoita, oli kyläilyn päätös Valasrannalle täydellinen.

Lauantai-illan tansseihin tie vie!

Pääsin itsekin parketille pyörähtelemään jahka kun sain ensin Markun maaniteltua tanssimaan 😄 Ei me kummatkaan olla mitään parkettien partaveitsiä vaan enemmänkin kankikaikkosia mutta mielestäni sillä ei ole mitään väliä miten siellä askeleet kulkevat, pääasia että kulkee ja pitää hauskaa.
Minä ainakin tykkäsin todella paljon ja on meillä ollut tarkoituksena vielä tässä osallistua tanssikursseille.

Illan esiintyjinä olivat Arja Koriseva sekä Yölintu. Niitä odotellessa istuskeltiin kahvion puolella jossa oli jännää seurata minkälaisia ihmisiä nykyään oikein perinteisissä lavatansseissa käy. 
Hieno huomata kuinka paljon ihmiset tulevat myös yksinään tansseihin, niinhän sitä tutustuu ja voi syntyä ties minkälaisia rakkaustarinoita. Mutta isoin yllätys oli ehdottomasti nuoret! Ja varsinkin huomioni kiinnittyi mielettömään poikaporukkaan joilla oli yllä puettuna farkut, valkoinen t-paita sekä nahkatakki! Olin ihan siis wau! Suoraan 50-luvulta. Miten nostalgista 😊
Olin niin häkeltynyt tästä näkemästäni, että minun oli pakko mennä hieman haastattelemaan poikia ja sain myös luvan julkaista heistä kuvan. Pojat kertoivat olevansa noin 18-vuotiaita ja Salon seudulta asti tulleet paikalle. Kysyin mistä he ovat saaneet vaikutteita juuri tähän elämäntyyliin, niin ainakin kuulemma vanhemmiltaan sekä siinä on vaan jotain mikä vetoaa. Valasrannalle heidät oli saanut tulemaan sinä iltana Yölintu.
Arvostan! Ihanaa kun uskalletaan erottautua massasta.

Naiset odottavat rivissä kun miesten haku

Kukkamekot.. <3

Niin mageet!

Meidän ikimuistoisen illan kruunasi vielä Valasrannan kiskan makkaraperunat jotka syötiin yöpalaksi. Ihan parasta! Ja kuinka vanhanaikaista. En edes muista milloin olin viimeksi syönyt perinteiset makkaraperunat kaikilla mausteilla. 
Ihana ilta kaikenkaikkiaan, varmasti minut tullaan vielä näkemään helmat heiluen tanssin pyörteissä. 
Perinteiset kesän lavatanssit luovat ilmaan jotain vanhaa ja erilaista. Ja ainakin ilta Valarannalla näytti sen, että perinteet eivät ole katoamassa mihinkään. Kaikki "vanha" tulee aina muotiin ja nyt taitaa olla alkamassa tanssilavojen uusi kulta-aika :)

Pyhäjärven rannalla