lauantai 26. maaliskuuta 2022

Kohti Pohjois-Savoa!

Niin todella, me muutamme Pohjois-Savoon! 

Nyt on aika ottaa elämässä uusi suunta hieman ylemmäs pohjolaa. Vielä viime vuoden lopulla kuvittelimme muuttavan Lappiin, mutta se peruuntuikin. Ja hyvä niin. Sillä jälkeenpäin ajateltuna tuumasimme, että Lappi on meille ehkä kuitenkin liian pohjola. Sillä nautimme pitkästä kesästä ja itse erityisesti kasvimaalla puuhailuista ja se jäisi kyllä Lapissa aina hyvin lyhyeen. Tämän peruunnuttua, ajattelimme ensin hengähtää ja lähteä sitten rauhassa etsimään omaa paikkaa Itä-Suomesta. Mutta kuinkas kävikään, että sieltä suunnin vapautui minulle työpaikka ja parin kuukauden varoitusajalla sitä ollaan nyt muuttamassa Kuopion seudulle. 

Tulevat Savolaiset

No itseasiassa minä muutan ensin yksinään ja Markku tullee sitten perästä kesällä. Myös hän sai Kuopiosta jo töitä syksystä alkaen. 

Toki alkuun sitä pyöritteli ajatuksia tarttuako tilaisuuteen vai ei, mutta hitsi vie. Elämme täällä vain kerran ja olen haaveillut edes joskus muuttavani ihan uusiin ympyröihin ja aloittamaan kuin puhtaalta pöydältä. Suurin mieltä myllertävä ajatus on nykyisen talon myyminen sekä tietysti omat läheiseni, jotka jäävät tänne. Mutta ei sitä omaakaan elämää voi elämättä jättää. Eikä välimatka ole kuin viisi tuntia, kyllähän sen ajaa useamminkin. Mökki jää meille vielä ainakin niin pitkäksi aikaa, että kotiutuminen on varmaa. Mutta toisaalta, on se hyvä etelän tukikohta myös aina täällä käydessä.Tarkoitus olisi Savosta sitten löytää oma unelmien koti. Eli sellainen kuin nyt on, mutta lisänä ne pari seikkaa, jotka täältä nykyisestä kodista uupuvat. Eli metsä ja oma vesistö. 


Tänään olen aloittanut jo muuttopakkaamisen, sillä ensi viikon lopulla lähden kohti uutta, väliaikaista kotiani. Alkuviikosta menen työn puolesta Kuopiossa käymään sekä hakemaan avaimen uuteen kotiin. Sekin on jännittävää, sillä olen vuokrannut asunnon näkemättä sitä. Mutta kyseessä on hyvin pienen kylän pieni rivitalon päätyasunto, lähellä luontoa ja järvimaisemia. Eiköhän sitä siellä toimeen tule. Ikävä on tietysti hurjan kova kun koiratkin jäävät tänne kotiin, mutta minulla on tarkoitus tulla aina joka kuukausi viikoksi tekemään töitä tänne. Saapi Markkukin huilata koirien ja talon hoidosta välillä. 

Eli uusia jännittäviä muutoksen tuulia luvassa! 

Rakas koti <3







sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Kevät on täällä!

Ehkä en enää vaan pidä niin paljoa reissaamisesta kuin ennen, sillä tekee mieli sanoa että vihdoinkin talven reissut on tehty 😀 

Viikko sitten palasin kotiin eräkoulun hiihtovaellukselta ja olihan se toki hieno reissu, mutta jostain syystä sekä se, että tammikuun tunturikerhon Saariselän reissut eivät jääneet mieleen pelkästään siitä, että oli toki kivaa mennä Lappiin hiihtämään. Molemmat uuvuttivat ja syynä saattaa olla liika ihmispaljous ja sosiaalisuuspakko. Minun ei tee mieli edes kirjoittaa niistä, mutta katsotaan jos saisin jossain vaiheessa kuitenkin sen tehtyä.

Sen sijaan palan halusta kirjoittaa keväästä, ja siitä että se vihdoin on oikeasti täällä. Töyhtöhyypät, laulujoutsenet ja jopa kiurut ovat tulleet ilostuttamaan elämää pelloille. Ja se kun aamut ja illat ovat valoisia taas. Se energia mikä siitä tulee.., voi että olen niin kaivannut sitä tunnetta! 

Tänään ollaan innosta piukeena puuhailtu ulkona. Olen siivoskellut pihaa sekä tallia, vähän myös pirttiä. Poltettiin risuja ja Markku kävi viimeisiä kertoja ajamassa kelkalla. Linnut ovat lähes tyystin jo lopettaneet talviruokinnalla käymisen, mutta pidän toki siemeniä tarjolla vielä tovin jos toisen. Lupaili se taas nimittäin kylmempää keliä. Nythän ollaan saatu nauttia aurinkoisista ja lämpimistä päivistä jo pitkään.

Eilen käytiin syömässä ja juhlistamassa meidän uusia tulevaisuudensuunnitelmia, sillä olemme muuttamassa Pohjois-Savoon! Minä jo parin viikon päästä ja Markku sitten myöhemmin. Haikeaa mutta myös jännittävää. (kirjoitan tästäkin toivottavasti pian lisää)


Kevätiloa!


tiistai 1. maaliskuuta 2022

Perinteiset ystävänpäivän treffit

Tänä vuonna oli taas isännän vuoro järjestää meidän vuotuiset yllätystreffit. Koska näitä karvaisia lapsosia on siunaantunut nyt enemmänkin, on meidän nykyisin hankalampi järjestää yön yli treffejä koirien vuoksi. Siispä vietimme mukavan ulkoilutuokion lähimetsässä ja itseasiassa Halli koira mukana. Halli kuitenkin on säänkestävä jos joku. 

Olin juuri palannut omalta yön yli telttaretkeltäni Kurjenrahkalta, kun isäntä ilmoitti että seuraavaksi onkin ulkoilutreffit. Hän oli jopa suunnitellut että mentäisiin telttaan yöksi, mutta helpottui kun minulle kävi ihan vain parin tunnin retki 😀
Lähdimme siis suksilla tuohon viereiseen metsään ja Markku valmisti illallisen trangialla. Meidän ensimmäiset ulkotreffithän oli aikoinaan metsässä pihviä paistaen :) Ja sama oli nyt tälläkin kertaa. 

Ruoka oli hyvää ja oli kiva käydä pitkästä aikaa tälläisellä perinteisellä pikkuretkellä. Ja varsinkin siis yhdessä. Yleensä kun pruukaan käydä omillani.

Lähiretkeilyä parhaimmillaan, koti näkyy taustalla

Pihvi ja grillattua perunaa ja kasviksia