sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Mitäs mun jouluun kuului?

Jouluherkuttelu alkoi jo aatonaattona kun olin äitini kanssa joululounaalla Raisiossa Krookilan Juhlamummolassa. Tunnelmallinen vanha miljöö, todella hyvää ruokaa ja oli kattavasti kaikkea. 
Päällimmäisenä tästä joulusta jäikin mieleen syöminen. Ja tää jouluruokailuhössötys on mulle niin uutta kun en vielä pari vuotta sitten edes syönyt jouluruokaa niin siksi oon ihan täpinöissään juuri siitä syömisestä :D Sekä tänä vuonna erityisesti myös siksi kun järjestin itse meidän perinteisen joulupuuron iskälle ja veljelle.

Joululounas

Äityli ja mä

Ja oli vielä ihan onnistunut häppeninki. Musta oli niin kivaa luoda se tunnelma tällä kertaa ihan omaan kotiin. Tarjoilla puuro sekä jälkkäriksi glögiä, maustekakkua ja luumurahkaa.
Ja se että tein itse kaiken. Siitä tuli hyvä mieli :)


Aattoaamu alkoi perinteisesti sauna ja uinti reissulla Villa Järvelään Littoisiin. Nyt ei ollut lunta, saatika jäätä mutta upea auringonnousu kruunasi kaiken. Ja vaikka niin oli keväistä tai kesäistä, vesi oli silti kylmää :D


Villa Järvelä

Puurojuhlan jälkeen menin iltapäivällä jouluhartauteen Littoisten kirkkoon ja yllättäen sain seuraksi veljeni mukaan. Se merkkas mulle paljon.
Sieltä suuntasin Tarvasjoelle syömään "mummoni" luokse. "Pake" oli väsännyt jälleen niin hyvät jouluruuat ja meillä oli hyvä jouluinen tunnelma siellä vanhassa mökissä.
Sain häneltä lahjan josta liikutuin paljon ja jota tulen arvostamaan aina. Jotain missä ajatus oli kaunein.


Aattoillan vietin äitini ja hänen miehensä luona, kuunneltiin joulumusiikkia, katsottiin Samu-Sirkkaa, juotiin glögiä, syötiin joulutorttuja. Mukavaa hengailua. Kovin myöhään en ollut koska seuraavana päivänä suuntasinkin jo töihin. 
Kaikenkaikkiaan, mieluinen jouluaatto :)

Tapaninpäivänä tuli lähdettyä "Tapsan tansseihin". Mentiin kaverin kanssa istuskelemaan ja muutamalle oluelle Blankoon. Velipuoleni oli soittamassa levyjä siellä joten oli kiva nähdä häntä myös.
Ensiviikolle olisi luvassa vaikka minkälaista ohjelmaa mutta katsoo nyt mitä ja minne vaiko minnekään tulee lähdettyä :D

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Välillä vain pitää syödä piparkakkutaikinaa ja olla läsnä

Jo on otsikko, mutta siihen kiteytyy miten tämä viikko sai alkunsa ja mistä olen ollut niin kiitollinen.
Nimittäin ystävistä, ja ihmisistä mun elämässä. Tässä muutaman päivän sisällä olen nähnyt useita tyyppejä jotka kuuluvat elämääni enemmän tai vähemmän. Hyviä ystäviä, lapsuudenaikaisia ystäviä, uusia ystäviä sekä ihan vain ihmisiä jotka ovat käyneet hierottavana mun luona. Kuin myös joulupostin lähettäjät.
Mutta kaikki he tekee mut iloiseksi. Saavat tuntemaan että elämässäni on kaikki niin hyvin kun siihen kuuluu noin mahtavia tyyppejä! 


Huomenna vietetään joulua, tänä vuonna meillä vähän erilailla kuin aiemmin. Nyt nimittäin minä aion tehdä perinteisen joulupuuron ja kutsua iskän ja veljen mun luokse. Oon ihan innoissaan tästä, kiva kokeilla ja tehdä itsekin jouluvalmisteluja. Muuten sitten loppupäivä kulkee saman kaavan mukaan ja pääsee nauttimaan joulunviettoa parissa paikassa.
Otetaan tänään jo äitini kanssa varaslähtö jouluherkutteluun ja ollaan varattu pöytä joululounaalle. Huippua :)


Hyvää joulua kaikki rakkaat tyypit!

tiistai 15. joulukuuta 2015

Pikkujoulut

Lauantaina tosiaan vietettiin pikkujouluja mun luona hevosporukalla. Jokainen toi jotain syötävää, joten kaikenlaisia herkkuja riitti. Unohtamatta skumppaa.
Tunsi kyllä seuraavana päivänä syöneensä ja juoneensa. Seitsemän lasillista skumppaa on mulle jo ihan ennätys, yleensä kun en juo mitään tai hyvin vähän.
Mutta siinä se meni huomaamatta hyvässä seurassa. 
Ilta meni muutenkin tosi nopeesti, ja ihan vain sohvan äärellä koko kööri istuskellen hyvien juttujen saattelemana.
Seuraavaksi tällä porukalla suuntaamme perinteiselle ystävänpäiväristeilylle, sitä ootellessa :)
Piirakoita, wrappeja, joulutorttuja

Juustoja, hedelmiä, pipareita, jälkkäriksi juustokakkua mansikkakastikkeella

Lauantai illalta

Mulla on ihan mukava paluu työn äärelle näin loman jälkeen. Viisi päivää olin töissä ja nyt sitten vietän viisi vapaapäivää. Ei huono. No tää johtuu ylimääräisistä jouluvapaista mitä saa kun tekee joulupäivinä vuoroja.
Mutta ei nämä nyt niin vapailta tunnu kun koulussa teen pitkää päivää hierontoja. Huomenna olen siellä kymmenen tuntia kun päälle tulee teoriatunnitkin. 
Hyvin fiiliksin tosin koulussa olen, tykkään. Nyt vain pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hierontatekniikkaan kun tekee useita tunteja päivässä.

Mun soppi koululla :D

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Lomalta arkeen

Johan on tylsä otsikko mutta näinhän se menee, paluu arkeen. Eikä se tunnu koskaan olevan kovin helppoa. Ehkä vielä kun matkan kestokin oli vain viikon, niin juuri kun tunsi kunnolla päässeensä lomamoodiin, loppui lomakin! 
Ensi kerralla pidempi sitten :D 
Onneksi sattui olemaan pari vapaata vielä tähän viikon alkuun, niin ehti sopeutumaan taas tänne. On täällä kyllä aika kurjaa kun on pimeetä, märkää ja kylmää. Kova kiritys saada nyt joulufiiliksiä.
Tunnelmat kotiin paluusta :D

Thaibuffa piristi :P

Eilen tuli poikettua pitkästä aikaa Kuralan Kylämäessä. Siellä on teemana vanhanajan joulu, ja sai sieltä pikkaisen ammettua itseensä joulua. Havut tuoksuivat, joulukoristeet esillä sekä emännät keittiössä valmistivat parhaillaan pipareita. Tallissa oli pystytetty jouluseimi.
Sattuipa samaan aikaan olemaan joululaulutilaisuus jota hetken tuli kuunneltua :)








Treenaamisen makuun olen taas hiljalleen päässyt. Pari kertaa salilla ja kerran jopa juoksemassa. Salilla olo tuntui alkuun tahmealta ja painot niin raskailta että olin jo hätää kärsimässä mutta seuraavana päivänä lihakset tuntuivat heränneen ja johan luisti :D Juoksulenkki sujui yllättävän hyvin.
Koulujutut pitäisi alkaa myös palautella mieleen, ensi viikolla teen kaksi pitkää päivää hierontoja koululla. Olihan mulla nekin kirjat reissussa mukana mutta eipä tullut niitä avattua.. Sentään yhden hieronnan sain tehtyä ;)

Viikonloppuna luvassa vielä pikkujoulujuhlintaa täällä mun luona. Pidetään nyyttärimeiningillä illanviettoa ihanien heppaystävien kanssa. Luvassa ainakin takuuvarmasti naurua ja skumppaa :)

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Pala Afrikkaa

En oikein tiennyt mitä odottaa tältä matkalta, varsinkin kun lähtöä edeltävät tunnelmat eivät olleet sattuneista syistä ihan huipussaan. Päätin kuitenkin lähteä ja hyvä niin, koska reissu oli mitä mahtavin! Ei niinkään kohteen vuoksi vaan reissun yllätyksellisyys. Sen teki ihmiset joihin tutustuin ja pääsin viettämään aika täydellistä irtiottoa :)
Gambia ei ehkä ole paras kohde matkustaa yksinään. Se tuli huomattua jo ensimmäisenä iltana kun kadulle astuin niin kimppuuni sain joukon paikallisia jotka eivät sitten millään jätä rauhaan. Kaikkea palveluksia saa kyllä maan ja taivaan väliltä.
Jopa hotellin henkilökunnalta sain kuulla treffiehdotuksia. Paras lienee tosin passintarkastuksessa lentokentällä jossa tyyppi turvallisuuden sijaan keskittyi kyselemään aina tatskoistani yhteisen elämän perustamiseen :D

Yllättävää oli myös se, kuinka kehitysmaa Gambia näyttää vielä olevan. Vaikka turismia siellä on ollut jo yli vuosikymmenen, ei kehitystä ole juuri tapahtunut. Hotellit kyllä ovat ihan normeja, jopa tuo missä itse asuin oli kelpo maja paikallisen asutuksen keskellä. Mutta ympäristö ei todellakaan ole mitään kaunista katsottavaa. Hyvin karua, niin luonto kuin rakennukset. Asumukset peltihökkeleitä, rakennukset rapistuneita, ravintolat ja minimarketit minimalisteja.
Jos haluaa kokea jotain täysin erilaista, niin siihen tämä on oiva maa.


Yksi parhaista kokemuksista mulle oli se kun lähdin pyörällä tutustumaan läheisiin kyliin. Paikallinen oppaani vei mut markkinoille, jossa olin ainut valkoihoinen niiden satojen tummien joukossa. Kieltämättä vähän jänskätti pyöriä siellä sokkeloisilla kujilla mutta heidän elämisen seuraaminen oli vaikuttava näky. Pääsin kokemaan aitoa Gambiaa.
Parasta avartavaa matkailua on se, että menet, näet ja koet jotain maan paikallista puolta.

Kohokohtana pidän myös käyntiä naapurimaassa Senegalissa. Sinne matkustettiin vähän kuin sillit purkissa täyteen ahdatulla autolautalla, jota pidin hyvin ahdistavana koska satun nyt vaan pelkäämään aallokkoja ja epämääräisiä laivoja..
Hienoa oli päästä näkemään enemmän Afrikkaa kun ajeltiin siellä sekä kävimme villieläinsafarilla. Tuli nähtyä joitain tyypillisiä afrikan eläimiä kuten seeproja, kirahveja, sarvikuono sekä antilooppeja. Huippua oli kyllä retkiseurueeni, meillä oli niin hauska porukka ja huippuopas, paikallinen nimeltään Timo Ahtisaari :D


Ruoka ei ollut niin kummoista, söin kyllä pelkästään paikallisia paitsi kerran tietysti piti käydä testaamassa burgereita. Mutta riisiä eri lisukkeilla ja kastikkeilla. Kalaruuat ovat kehuttuja mutta itse kalaa kun en syö. 
Ihme ja kumma oli se, että tämä oli ensimmäinen maa jossa en sitten saanut mitään vatsatauteja. Alan ehkä karaistumaan kun en enää nirsoile niinkään :D

Parasta tässä yksin reissaamisessa oli jälleen uudet ihmiset. Erityisesti Jonna ja Matti joiden kanssa tuli vietettyä paljon aikaa ja koettua äärimmäisen hauskoja hetkiä ja todellakin erilaista, rentoa lomaa sain viettää. Sekä yhden brittiläisen kanssa joka oli armeijan työkomennuksella tuolla jonka kanssa tuli myös vietettyä ikimuistoisia hetkiä.
Parasta on uudet ihmissuhteet ympäri maailman. <3

Itselleen opittua.. suunnittelemattomuus! Mitä vain uusia, hauskoja ja jänniä kokemuksia ja elämyksiä voi tapahtua kun antaa mennä vaan ilman sen kummempia suunnitelmia :)

Erilaisia ja avartavia kokemuksia, uusia ihmisiä, ihania muistoja.. Näistä koostui mun Gambian reissu <3