keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Märkä joulukuu

Ihan mahdoton tätä vesisadetta! 
En muista milloin olisi näin paljon vettä sadellut joulukuussa, ja sitä on välillä tullut ihan kaatamalla. Pihat ja tiet ovat yhtä mutavelliä. Nyt illalla alkoi sataa räntää, mutta hyvin märkää sellaista. Pieni piristys sentään tämä valkeus kaiken pimeyden keskelle. Huomenna jopa paistaa aurinko ja pakastuu ihan pikkiriikkisen. Mutta ilmeisesti loppuviikosta lauhtuu taas ja tulee vettä.
Taitaa tulla hyvin synkeä joulu kelien puolesta tänne etelään.


Lumi vaikuttaa ainakin itselle todella paljon joulumieleen, ja näiden vesisateiden vuoksi on kyllä joulun odottelu fiilikset olleet aika kaukana. Millekään joulumarkkinoillekaan ei ole tullut lähdettyä, kun se tuntuu niin hassulta 😄
Mutta on joulun lähestyminen saanut ainakin ihmiset liikkeelle, sen olen huomannut tuolla kaupungilla pyöriessäni töiden parissa.
Näin ennen lomaa saa kyllä aina huhkia ihan tosissaan, kun ei oikein kukaan tule tuuramaan. Paitsi ihan pakolliset.
Mutta kohta pääsee talvilaitumille, kun lähdetään pohjoiseen. Siellä taitaa lunta olla ihan mukavasti.

Iskä tullee taas lämpöä pitämään taloon, ja hoitamaan kissoja. Sisu lähtee joulunviettoon äitini luokse. Niin kiitollinen tästä. Näin me pääsemme huoletta pienelle lomalle <3

Iloa ja joulumieltä kaikille <3

maanantai 16. joulukuuta 2019

Varusteet hiihtovaellukselle

Olen taas tulevia seikkailuja silmällä pitäen koostanut varustelistaa sekä kuvia, tulevasta viiden päivän hiihtovaelluksesta.
En ole ennen ollut näin monen yön talvivaelluksella, enkä kulkenut ahkion kanssa, enkä edes yöpynyt sydäntalvella tunturiolosuhteissa teltassa.
Siispä tässä on ollut itsellekin paljon uutta ajateltavaa. 
Mutta pelkästään kivaa sellaista. 

Joitain hankintoja olen joutunut tekemään, kuten tunturisuksisetin ostin. 
Niitä kyllä vuokrallekin saisi, mutta viime kevään Haltin hiihtovaelluksen jälkeen päätin panostaa omiin.
Talvikäyttöön sopiva teltta mulla onkin, mutta siihen pitää hankkia vielä isommat kiilat. Ne käyn ostamassa matkan varrelta pohjoiseen.
Etolasta käyn huomenna hakemassa metritavarana paksua solumuovimattoa, mikä tulee teltan pohjalle kokonaisuudessaan tuomaan lisäeristävyyttä sekä mukavuutta.

Nämä kuvat viime keväältä Käsivarresta

Reissussa on mukana kokenut opas, sillä vielä en uskaltaisi lähteä ominpäin tähän aikaan vuodesta tuntureille moneksi päivää.
Häneltä saan lainaan ahkion sekä bensakeittimen. Tuo on tosi kiva, sillä nyt pääsen tutustumaan bensakeittimen käyttöön.
Trangiallakin pärjää, jos käyttää Sinolia tai Marinolia, se on vain hitaampaa. Mutta siihenkin kannattaa käyttää kikkakolmosia, esimerkiksi tuulisuojaa sekä jotain levyä alustana keittimen alla. Pienen tuikun voi myös laittaa pohjalle tehostamaan liekin lämpöä.
Kaasukeittimet eivät taasen tahdo pelittää pakkasilla.

Nyt yritän panostaa myös ruokailuun, sillä tää on mun heikko kohta siinä mielessä, että yleensä otan vain "jotain" mukaan. Mutta talviolosuhteissa pitää huomioida huolellisemmin esim. energiantarve. 
Talvella on myös helpompi ottaa mukaan kylmätuotteita, sillä säilyvyys on taattu. Tosin kaikki saattaa myös jäätyä.
Ja kun rinkan sijasta on ahkio, ei grammojakaan tarvitse niin tarkkaan viilata.

Aamuisin syön edelleen tuhdin mysliannoksen, sekä leipää. Ajattelin jäätymisen ehkäisemiseksi säilyttää aina aamuleivän makuupussissa yön yli.
Lounaalla on hyvä olla jotain helposti ja itsestään valmistuvaa ruokatermarissa. Aamulla kun keittelee vesiä, jätetään lounas samalla muhimaan termariin. Ei tarvitse sitten lounasaikana käyttää kylmässä paikallaan olemiseen niin kauaa.
Mulla on pakattuna perusnuudeleita, juustopastaa sekä kuivattua hernesoppaa, ja näihin lisään vielä kinkkusuikaleita kaveriksi.

Iltaruuaksi otan telttaöihin näitä kalliimpia "lisää vain vesi" ruokapusseja, jotta ruuan valmistus olisi mahdollisimman yksinkertaista.
Tupaöihin voin sitten tehdä hieman monimutkaisempaa. Ajattelin esim. nauttia pitaleipää jauhelihatäytteellä, lettuja, sienirisottoa parmesaanilla sekä uudenvuoden aattoillaksi kannan mukanani nakit ja perunasalaatit. Myös saunajuoman sekä kenties pienen ruokajuomaviinin. 
Välipaloiksi otan rieskoja, suklaata, sipsiä sekä keksejä. 
Niin, ja jälkkäriksi iltaruuille peruspullaa vaniljakastikkeella ja hillolla. 


Sitten ne vaatteet.. 
Paljon villaa ja toppaa. Paljolti riippuu minkä verran se lupailee pakkasta. Jos on oikein hyytävää, ajattelin ottaa paksun (ja painavan) parkatakin varmasti mukaan. Muuten mulla on pienempi untuvatakki alustakiksi sekä toinen isompi taukotakiksi. 
Goretexit lienevät parhaat, mutta niihin en tällä kertaa satsannut. Oletan, ettei Lapissa sataisi mitään kovin märkää tähän aikaan vuodesta 😄 Mutta jos näyttää epävarmalta, otan mukaani kuorivaatteet.

Päälyhousuina on softshellia. Alimpana merinovillakerrasto ja tarvittaessa välikerroksena vielä toiset villavaatteet.
Pipoja ja hanskoja pitää olla useampia. Erityisesti hanskoihin olen nyt panostanut huolella ja ostin merinovillaiset aluskäsineet eli linerit sekä superlämpimät (ja kalliit) lapaset.
Erikseen hiihtokäsineet vähän leudommille keleille sekä perussormikkaat. Myös "työkäsineet", joissa hyvä tarttumapinta kaiken pienen näpräämiseen.

Makuupusseja mulla on kaksi, toinen untuvaa mikä tulee alimmaiseksi ja päälle lisälämmöksi ja suojaksi kuitupussi. 
Alustaksi otan paksun solumuovin sekä lampaantaljan. En tykkää käyttää ilmatäytteistä patjaa talvella, koska ne toimivat huonosti enkä jaksa säätää jokailta ja aamu sen kanssa.
Toistaiseksi pystyn nukkumaan suht kovalla alustalla. Lampaantalja vie tilaa, mutta se on äärettömän lämmin. Melkein kuin patteri! 

Tässä mun ajatuksia talvivarusteista. Kuvien alta löytyy vielä listaus mun kaikista varusteista, jotka lähtee mukaan :) (Klikkaa kuvaa jos haluat nähdä suurempana)



⧫ Merinovillakerrasto x2
⧫ Välikerrasto
⧫ Merinosukkia, villasukkia, säärystimet
⧫ Alusvaatteet (otan jokaiselle päivälle vaihtarit)
⧫ Villahousut (polvipituiset), villahame
⧫ Villapaita, fleecetakki, (kevyt untuvatakki)
⧫ Anorakki G-1000 tai Softshelltakki
⧫ Softshellhousut, toppahousut
⧫ Taukotakki (untuvaa), toppahame
⧫ Pipoja x2, kauluri, kypärämyssy, kasvomaski
⧫ Lapaset, linerit, hiihtokäsineet, työkäsineet, sormikkaat
⧫ Kuomasaappaat
⧫ Saunapyyhe
⧫ Laskettelulasit (myrskykeleihin)

⧫ Ahkio, aisat, valjaat (oppaalta)
⧫ Selkäreppu, johon pakkaan taukovaatteet, lounastarpeet, EA, hygienia, otsalamppu
⧫ Kuivapussit x3 (vaatteet ja makuupussit, talja)
⧫ Ikean kaksi vetoketjullista säkkiä (kaikki varusteet niihin pakattuina)
⧫ Ruokakassi (Stadiumin monokassi, kaikki mahtuu sinne, kestävä)
⧫ Sukset, sauvat, monot, nousukarvat (varasommat)
⧫ Korjaussarja (kaikennäköistä rautalangasta jesariin)
⧫ Köysi, pilli, heijastin

⧫ Teltta (plus korjaussarja), routamatto, talvikiilat
⧫ Makuupussi x2, alusta plus talja
⧫ Lapio, raappa (suksien pohjasta lumet/jäät pois), lumiharja (teltan harjaamiseen)

⧫ Bensakeitin + laatikko, bensa (oppaalta)
⧫ Kattilat x2, ruokailuvälineet
⧫ Termospullot x2, ruokatermari, Nalgene 
⧫ Tulitikut, sytykkeet, puukko, kirves (oppaalla)
⧫ Ruuat, monivitamiini joka päivälle, teetä ja kaakaota
⧫ Tiskiharja, kuivauspyyhe

⧫ Otsalamppu x2, telttavalo, paristoja
⧫ Puhelin, piuha, varavirtaa 
 Gps/satelliittilaite, kartta, kompassi (oppaalla)
⧫ Kynttilöitä
⧫ Hygienia, wc-paperia, käsidesi, lääkkeet, korvatulpat, EA
⧫ Kirja
⧫ Roskapussi

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Huojentunut mieli

Marssin viikolla meidän toimistolle Helsinkiin suoraan kysymään, oliko joululomassani vielä jotain epäselvyyksiä. Tiedä sitten mistä syystä, mutta nyt sain ylemmältä taholta varmuuden loman pitämiseen! Joten nyt olen huojentunein mielin.
Myös häirinnän osalta tuntuu olevan (ainakin toistaiseksi) rauha maassa. Toivottavasti myös pysynee näin. Mutta tämän kaiken kriiseilyn ja oletettujen esimiesvaihdosten vuoksi, on suuri mahdollisuus, että en tule pääsemään kuukauden harjoittelulle Lappiin. 
Se olisi suuri harmitus, mutta ainakin eräkoulun hiihtovaellukselle lähden talvilomani turvin.

Tosin, aloin muutenkin pohtimaan suosiolla siirtämään valmistumistavoitetta kahdelle vuodelle. Nimittäin, en usko että millään pystyn suoriutumaan kevään lajitunnistus tenteistä kertalaakilla. Meillä olisi huhtikuussa tentittävänä nisäkkäät, matelijat ja hyönteiset (plus lumijäljet osasta) sekä lähes sata lintua ja 40 laulantaa! En tiedä millä ajalla pystyisin nuo kaikki opettelemaan työn, opintojen ja muun elämän ohella 😅 Siispä mietin, jos jätän ne linnut seuraavan vuoden keväälle.. 
Samalla saisin uusintakierroksen kouluvuodesta, ja voin halutessani osallistua niille ei pakollisille kursseille, jotka nyt jäävät aikapulan takia välistä.
Muuten opintosuunnitelmat ovat melko tarkalleen mietitty. Näytöt ja sen sellaiset.


Eilen sain lähes kaikki varusteet pakattua tulevaa pohjoisen reissua varten. Tällä kertaa tosiaan reissataankin yhden yön taktiikalla, kun yleensä ollaan ajeltu suoraan.
Nyt löydettiin kiva mökki Raahesta, vietetään yö siellä, ja ajellaan Oulun ja Rovaniemen kautta Taivalkoskelle. Käydään Joulupukin kylässä katselee varmasti yhtä suurinta Lapin ruuhkaa 😄
Muuten onkin tarkoitus vain nauttia olosta ja hiihdellä.. Tosin yksi superjännittävä juttu meillä on, kun käydään katsomassa sillä silmällä yhtä erämökkiä Kuusamosta! Mökki olisi puitteineen ja tontteineen juuri sellainen, mistä ollaan haaveiltu. No, paitsi se ei ole Lapissa, mutta minun etelän tytön silmin, kaikki siellä ylhäällä on pohjoista (ja samalla Lappia😄)
Toivottavasti kaikki natsaa ja ties vaikka oltaisiin onnellisia erämökin omistajia takaisin tullessa :) 

Mun joulun jälkeisen hiihtoreissun osalta päätettiinkin, että minä lähden autolla ja Markku tulee junalla kotiin. On sitten mulla helpompi varusteiden osalta kulkea. 
Oon jo katsellut yöpaikkaa paluureissulle, sillä en ajatellut ajaa koko yötä takaisin etelään. 
Näillä näkymin yöpyisin Torniossa, kivaa :)

Meilläpäin annettu jo tulvavaroitus vesisateista,
siispä kuva viime talvelta Muotkalta

perjantai 6. joulukuuta 2019

Erämökkeilyä Nuuksion Kansallispuistossa

Tuntuu hirmuisen pitkältä ajalta, vaikka siitä on vasta viikko, kun olimme viettämässä erämökkeilyä ystäväni Sannan kanssa Nuuksion Kansallispuistossa. Ehkä kun tällä välin meillä oli jo talvi ja pakkaset. Nyt ovat lumet sulaneet, vettä sataa ja lämpötila plussalla.
Myös tuona Nuuksion retkellä, vettä satoi kaatamalla ja muutenkin myrskysi aikatavalla. Tosin, jollain tapaa tälläinen synkkä keli sopi enemmän kuin hyvin, erätunnelmiin.
Tuli ainakin nukuttua äärettömän hyvin, kun nukahti tuulen pauhantaan.

Edellisen kerran (ja ensimmäisen kerran) näimme viimeksi kesän alussa, jolloin olimme eräilemässä Liesjärvellä. Luulen, että tästä tulee meidän perinne, että nähdään aina pari kertaa vuodessa näin. Ja se on hurjan mukavaa.
Nyt vietimme samalla pikkujouluja. Valaisimme erämökin lyhdyillä, tuikuilla ja paristokäyttöisillä tunnelmavaloilla.
Alkuun hörppäsimme kuumat glögit ja söimme joulutorttuja. Tämän jälkeen lähdimme lämmittämään saunaa.

Saunoessa vierähti tovi jos toinenkin, kun juteltavaa riitti paljon. Meillä kyllä ilta tuntuu kuluvan vauhdilla.
Viereiseen lampeen emme tohtineet mennä uiskentelemaan pimeyden ja myräkän vuoksi, vaikka muuten mieli olisi kyllä tehnyt. Tällä kertaa vilvoittelu terassilla sai luvan riittää.
Löylyjen jälkeen, loihdimme kaasuliedellä ruuaksi savuporokeittoa sekä jälkkäriksi köyhiä ritareita. Maistui kyllä niin hyvältä, ja vatsat olivat ihan täynnä.
Tämän jälkeen uni jo tulikin nopeasti.

Aamulla keittelin jouluteeman mukaisesti vielä riisipuuroa, ja ai että kun olikin hyvää. Päivä jatkui edelleen hyvin sateisena ja puuskaisena, joten nyt jäi ulkoilut tekemättä. Siispä siivosimme rauhassa mökin, ja hiljalleen läksimme takaisin sivistyksen pariin.
Niin mukava piristys vielä marraskuun loppuun, ja samana iltana tuolloin alkoikin ne lumisateet.
Kirjoitin myös retkestämme retkeilyaiheiselle sivustolle, joka löytyy täältä. 

Oravankolo
Metsäonnelliset retkeilijät

Niin, alan tosiaan kirjoittelemaan retkiaiheisia juttuja Reppuretki sivustolle, ja se on iso juttu mulle. Ja olen super innoissani tästä mahdollisuudesta.

Muuten tämä viikko on ollut yksi pahimmista ja olen ollut jopa hieman pois tolaltani tapahtuneesta. 
Nimittäin, olen saanut kokea yllättäen melkoisen vakavaakin työpaikkakiusaamista ja häirintää, ja vieläpä esimieheni esimieheltä. 
Tämän seuraksena, palasivat vaikeat uniongelmani ahdistuksen vuoksi ja viime yönkin olen viettänyt valveilla noin kahdesta kuuteen. 
Asia on toki käsittelyssä, sillä otin heti yhteyttä työsuojeluun. 
Mutta tämä vaivaa henkisesti aivan älyttömästi, ja aiheuttaa huolta ja epävarmuutta jopa jouluun, sillä tämä henkilö myös kyseenalaisti minun jo luvatun joululomani.
Alkuun tuntui niin pahalta, että teki heti mieli vain luovuttaa ja irtisanoutua koko firmasta, mutta koitan pysyä vahvana, enkä antaa periksi, sillä minä en ole tehnyt mitään väärää. 



lauantai 30. marraskuuta 2019

Mindfulness & Asahi workshop

Tuumailin tuossa aiemmin syksyllä, mikä voisi olla se juttu, jota lähtisin viemään omille luontopalveluille joskus sitten tulevaisuudessa, kun valmistun eräoppaaksi. Meillähän on tosiaan näytöt, ja yksi niistä pitää olla ryhmän ohjaamista jollakin tapaa luonnossa. 
Minä tietysti aion suunnitella mahdollisimman liki jotain sellaista, mitä voisin oikeastikin tehdä, jotain mikä vastaisi omia arvojani, jotain mikä sopisi minuun itseeni ja luontoon hiljentymiselle.

Alkuun pohdin joogaa, koska se on ollut läsnä elämässäni pitkän aikaa, mutta koska jooga ei ole se helpoin laji ehkä viedä luontoon, sillä liikkeitä tehdään pitkälti myös makuulta.
Vastaan tuli myös Metsämieli konsepti, ja hyvin mahdollista että jonain päivänä kouluttaudunkin myös siihen ohjaaksi.
Sitten tutustuin Asahiin, ja se alkoi toden teolla kiinnostaa. Ja tänään olin päivän mittaisella workshopilla, jossa perehdyttiin niin mindfulnesiin että tähän Asahiin.


Ja luulen, että olen löytänyt lajini! Nämä molemmat tuntuivat hyvin luontevilta itselleni ja ne toimivat äärettömän hyvin mm. rentoutumiseen. 
Asahin liikkeet ovat helposti siirrettävissä luontoon, sillä liikkeet ovat lempeitä, yksinkertaisia ja ne sopivat kaikille sekä lisäksi kaikki liikkeet tehdään (käsittääkseni) seisoma-asennossa.
Myös Asahin tehokkuus tuli heti todistettua, nimittäin päivän alkaessa minun alaselän nikamansiirtymä vaivasi aika ikävästi, mutta parin Asahisarjan jälkeen, oli kipu poissa! Ihan mieletöntä.

Mindfulness olikin jo tuttua, sillä sen avulla olen pyrkinyt jo muutaman vuoden ajan olemaan enemmän läsnä ja tietoinen tästä hetkestä. 
Kurssilla teimme keho-, istuma- ja kävelyharjoitteet käyttäen mindfulness tekniikkaa.
Itse rentouduin harjoitteista hyvinkin, jonka vaikutukset ovat näin loppupäivänä edelleenkin havaittavissa.
Eli kyllä se oikeasti auttaa, vaikka tiedän kokemuksesta kuinka vaikeaa sen aloittaminen saattaa olla.
Mindfulnessissä onkin kyse oppia olemaan, ei suorittamaan "jotain" ja hyväksymään sen hetkinen olotila, oli se sitten mikä tahansa.


Tämän päivän olotilat olivat jo ennen kurssia aivan maagiset, sillä meidänkin nurkille vihdoin alkoi satamaan kaatosateiden jälkeen lunta!
Tänä aamuna maa oli valkoinen ja pakkasta oli yli kymmenen astetta. Niin ihanaa!
Heräsin aikaisin vielä kun oli pimeää, enkä malttanut olla menemättä tähtitaivaan alle kävelemään. 
Kiersin metsätien kautta pellonreunoille ja tähystelin otsalampun valossa jälkiä maassa. On nimittäin niin mielenkiintoista tutkia, mitä eläimiä täällä kulkeekaan.
(Oikeasti yritän etsiä susien tai ilveksen jälkiä, mutta niitä näkyy harvemmin.)

Lenkin jälkeen tein puolen tunnin joogan, söin aamupalaa ja lähdin uudestaan ulos, jotta ehtisin vähän nauttimaan myös aamun sarastuksesta, ennen kuin lähdin yhdeksältä ajelemaan workshoppiin. 
Olin kaikesta lumesta, valosta ja pakkasesta niin onnellinen, että hypin tasajalkaa tuolla pelloilla 😄

Eilen illalla käytiin yhdessä Markun kanssa kylmäuinnilla järvellä, ja huomasimme hyvin  sielläkin tämän lumentulon vaikutuksen, sillä pulahdukset tuntuivat todella paljon kivemmalta kuin pimeässä vesisateessa. Eikä olisi millään malttanut lopettaa. 
Ihana lumi 💙

Talvinen koti
Sisu tykkää ihastella talvea enemmän ikkunasta käsin kuin ulkoa :D

keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Mitä mielessä juuri nyt

Marraskuu lähenee loppuaan ja nyt voi todeta selvinneensä aikasta hyvin tästä "vuoden ankeimmasta" kuukaudesta. 
Hyvin sateista ja pimeää ollut, mutta olen reippaasti jaksanut käydä useamman kertaa viikossa aamuhölkällä. Jopa tänään, vaikka heräsin jo puoli neljä ja ulkona jälleen satoi vettä.
Viime yönä tosiaan heräilin ennen aikojani, mutta tämä oli vasta toinen kerta tänä syksynä, joten en ota paniikkia vielä. Uskon syynä olleen se, että illalla aloin stressata kaikenlaisia turhuuksia, niinkuin kiirettä ja ostoksia, että vähemmästäkin yöunet karkaavat.
Millään en saanut itseäni enää rennoksi, joten nousin ylös sitten puoli viisi ja lähdin lenkille.

Olen oppinut kuitenkin suht hyvin rentouttamaan mieleni, jos satunnaisia aamuyön heräilyjä sattuu. Kun huomaan, että mielessäni pyörii tuhat ja yksi asiaa, koitan siinä tilanteessa poistaa ne mielestäni, ja keskittyä vain yhteen kuvitelmaan, jossa minun olisi mahdollisimman hyvä olla.
Olen esimerkiksi kuvitellut makaavani makuupussissa lumihangessa pakkasella, katsellen taivaalla välkkyviä pohjoisen revontulia.. Hitsi, tätä muuten en muistanut viime yönä! Ehkä siksi ei toiminut mielenhallinta tällä kertaa..

Mutta niin, näin vuoden loppua mentäessä ne kiireet tuppaavat ilmestymään aina jostain. Ehkä kun on vajaa kuukausi, joten töissä pitää rehkiä entistä kovemmin, sitten tietysti lahjat, ja aina jokin siivousvimma iskee joulun alla..
Reissusuunnitelmat, varusteet, pakkaaminen, eri juttujen varaaminen..


Jouluna lähdetään perinteisesti pohjoiseen Markun kotipuoleen. 
Ollaan suunniteltu jos tällä kertaa yövytään jossain matkalla, niin ei tule hurjasti ajoa, sekä koukattaisiin Rovaniemen kautta ja käytäisiin katsomassa Joulupukkia! 
Muutoin sitten vietettäisiin aikaa Taivalkoskella. Sen verran pohdittiin yhteistä talviretkeä, jos hiihdeltäisiin johonkin lähimaastoon ja yövyttäisiin yksi yö ulkona.
Vähän tuntumaa itselleni, sillä joulun jälkeen lähden sitten Lappiin Ounastuntureille muutaman päivän hiihtovaellukselle parin eränaisen seurassa.
Siellä hiljaisessa erämaaluonnossa olisi tarkoitus ottaa uusivuosi vastaan :)

Tätä varten pitää pakata huolellisesti vaelluskamppeet mukaan, ja koska tarkoitukseni on kulkea julkisilla, tuottaa se hieman päänvaivaa saada kaikki tarpeellinen kannettua. Mulla on kuitenkin myös sukset, sauvat ja monot kannettavana..
Niin, omaa syytänihän tämä tämmöinen hulina tietysti on, mutta minkäs teet kun tekkee mieli vähän reissailla. Mutta oon minä nyt harvinaisen paljon myös kotona viihtynyt 😄

Huomenna tosin lähden pienelle reissulle, sillä lähdetään viettämään yhden ystäväni kanssa pikkujouluja erämökkiin Nuuksioon. 
Lämmitetään saunaa, nautitaan glögiä ja torttuja, tehdään riisipuuroa ym kaikkea kivaa. Eikä haittaa yhtään sade ja pimeys, on tunnelmallista hyggeillä lämpimässä mökissä kamiinan äärellä.

Lauantaina mulla on myös päivän täytettä, nimittäin osallistun mindfulness ja asahi workshoppiin. Tarkoitukseni on mennä vähän kuulostelemaan voisiko näissä olla jotain sellaista, mitä voisin yhdistää tuleviin luontohetkiin (eräoppaana).
Asahi olisi lempeämpää kuin esimerkiksi jooga, joten sitä voisi olla helpompi ohjata luonnon keskellä. 
Sunnuntaina onkin ensimmäinen adventti, ja silloin mennään mun lapsuuden kotimaisemiin perinteiseen kirkkopuurojuhlaan.

Mutta nyt lähden touhuamaan vaelluskamppeiden pariin :)

Tässä pari kuvaa viikko sitten, kun hetken paistoi aurinko


sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Marraskuun terveiset metsästä!

Vietin aivan älyttömän mukavan yhden yön retken jälleen tuossa meidän lähimetsässä. Siellä samassa, missä hiihtelin yöksi laavulle viime talvena.
Koska nyt vihdoin pakastui ilma hieman, oli mitä mainioin hetki lähteä pienelle retkelle. Siitä huolimatta vaikka illat ovat niin mahdottoman pimeitä ja pitkiä.

Otin mukaan muutamia kirjoja, joita lueskelin illan mittaan. Ja aika kuluikin yllättävän nopeasti. Meinaan tietysti pelkäsin, että alkaa tehdä mieli mennä nukkumaan ihan liian aikaisin, jolloinka sitä heräilisi sitten keskellä yötä.. Ja se ei ole milloinkaan kivaa.
Mutta nyt nukahdin siinä kymmenen maissa ja heräilin viiden jäljiltä, eli melko normaali miten kotonakin menee.
Tosin olihan se vähän tylsä, kun aamullakin piti odotella päivän valkenemista pitkään, mutta oli kuitenkin ihan kiva kölliä raikkaassa pakkassäässä lämpimässä makuupussissa.


Lueskelin siinä talvivaellusvinkkejä, ja näin tälläisillä lyhyillä reissuilla tuleekin mietittyä eri asioita vähän siltä kantilta, miten sitten paukkupakkasilla olisi hyvä toimia.
Esimerkiksi en vieläkään ole rutinoitunut sulkemaan makuupussiani tiiviiksi, kun asettaudun sinne sisälle. Vaan kärsin "kylmyydestä". No näillä keleillähän tuo ei vielä haittaa, mutta totesin, että huonosti käy, jos uudenvuoden kaamosvaelluksellani Lapissa meinaan "pussi auki" nukkua.
Siispä heti kotiin tullessani, pyysin Markkua jälleen kerran näyttämään miten nämä kiristimet toimivat.
Tai tiedänhän minä miten ne toimii, mutta olen pitänyt asiaa mukamas liian hankalana tai kokenut, että ahdistun jos siinä on vain sellainen pieni aukko hengittää.. mutta näin se vaan menee.
Nyt ne ovat kiristetty valmiiksi ja olen iskostanut päähäni, että paniikkitilanteessa, avaan rauhallisesti vetoketjun, ja tadaa.., pääsen ulos pussista välittömästi 😄

Samalla testasin myös vihdoin minun uusinta pyramidi telttaa, jonka tuossa syksyllä hommasin. Edullinenhan se oli kuin mikä ja super kevyt. Sillä siinä ei muuta ole kuin kevyet kiilat, verkollinen sisä- että ulko-osa, ja kumpaakin voi tietysti käyttää erikseen, jolloin paketista tulee vieläkin kevyempi. Ja tarvittaessa myrskynarut.
Pystytys tapahtuu tosiaan kepillä tai vaikka vaellussauvalla. Sekä myös puuhun ripustaminen onnistuu.
Nyt mulla oli mukana Lapista asti tuomani maasta löydetty keppi, ja sillä teltta pysyi mainiosti pystyssä. Kätevämpi toki varmasti olisi säädettävä sauva.
Arvosteluista olin lukenut, että teltta olisi jokseenkin pieni, mutta siinähän oli ruhtinaallisesti tilaa, mielestäni hyvin jopa kahdelle. 

Testissä mulla oli myös aamupala, sillä en oikein välitä syödä näitä puuropusseja metsässä, mutta jotakin lämmintä syötävää näin talvisin kuitenkin pitäisi olla.
Siispä kokeilin voiko mysliä syödä maitojauheella kuumalla vedellä.. Ehkä jollekin itsestäänselvyys, mutta itseäni jotenkin kummaksutti ajatus syödä mysliä "kuumalla maidolla"... Haha.
Mutta testi osoittautui onnistuneeksi, eli ei se niin outoa ollutkaan. Vähän ehkä, mutta siihen varmasti tottuu ja jatkossa voin edelleenkin nauttia aamuisin mysliä aamupalalla, eikä tarvitse pestä puurokattiloita 😄

Kymmenen aikoihin lähdin kävelemään kotia kohti. Meiltähän tuonne ulkoilualueelle on noin kahdeksan kilsaa, eli ihan mukavan reippailun päässä.
Mutta koska halusin lähteä Sarka museoon kuuntelemaan luentoa entisaikojen keittiöistä, soitin Markulle tunnin kävelyn jälkeen, josko hän tulisi minut hakemaan, niin ehdin paremmin museolle.
Mutta oli aivan ihanaa talsia edes se tunti, sillä aurinkokin vähän paisteli.

Yhdessä sitten käväistiin siellä Sarkassa :)

Teltan sisäosa
Paistoin pullasiivuja ja söin hillon kera :p
Tunnelmakuvia..

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

KIvaa yhdessä viikonloppu


Meillä on ollut aavistuksen erilainen viikonloppu meneillään, sillä käytiin pitkästä aikaa ulkona syömässä ja keikalla. Oltiin kotonakin vasta puoli kahden aikoihin yöllä.
Tämä oli oikeastaan mun suunnittelema synttäriyllätys Markulle, vaikka itse syntymäpäivä onkin vasta joulukuussa.
Mutta koska joskus haaveiltiin Steve´n Seagullsin keikasta, ja tämä sattui esiintymään nyt Naantalin kylpylässä, ajattelin että tässähän on nyt hyvä tilaisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Iltaan kuului myös ruokailu kylpylän Solei ravintolassa. Olin valinnut buffetin sijaan kolmen ruokalajin menun, jotta sai rauhassa olla pöydän äärellä, eikä koko aikaa jonottamassa ruokaa.
Ruoka olikin oikein maukasta, vaikkakin ehkä turhan pienet annokset, paitsi eikös ne aina vähän tahdo näissä menu kokonaisuuksissa ollakin..
Alkuun nautittiin omena inkivääriglögit ja talon leipää. Alkuruokana oli pinaattinen leipäjuusto, pääruokana itse valitsin ylikypsää lammasta ja Markku otti kalaa. Jälkkärinä oli joku suklaahässäkkä.
Jälkkäri

Saimme aikaa kulumaan ruokailussa ihan hyvän tovin, mutta ennen keikkaa ehdimme kuitenkin käydä aulabaarissa juomassa vielä yhdet juomat.
Oli ihan kiva kun oli kaikenkaikkiaan rauhallinen tunnelma. Myös keikka sujui rauhallisesti vaikka kyseessä olikin menevää musiikkia soittava orkesteri. Yleisöä paikalla oli mutta ei onneksi tungosta ja mekin pääsimme seuraamaan esitystä ihan lavan eteen. 
Tosi kiva ilta siis, ja Markku piti myös yllätyksestä.
Annoin hälle kuitenkin lisäksi lahjan, kun hellyin ostamaan "hömppää" eli kalastustarvike joulukalenterin 😄
Steve´n Seagulls

Seuraavana aamuna teimme yhdessä herkullisen aamupalan. Oli pekonia, sämpylöitä, maksamakkaraa, marjasmoothieta ja mehua. Ja tietty teetä ja kahveeta. Ei kuitenkaan mitään övereitä, mutta oli mukava nauttia pitkästä aikaa yhdessä myös kiireetöntä aamiaista. 
Illalla meillä oli suunnitelmissa tehdä pitsaa, ja niin teimmekin ja katsoimme leffaa.
Ulkosaunassa tuli käytyä myös. 
Tänään puuhastellaan myös kotosalla, Markku tekee töitä ja minä ajattelin kirjoittaa tekstejä. 
Ulkoilua myös varmasti jossain vaiheessa, vaikka edelleen ääretön harmaus jatkuu. Eipä ole paljoakaan aurinko ilahduttanut meitä hetkeen...


Eräkoulua oli itselläni näillä näkymin tällä viikolla vuoden viimeiset kerrat. Muutama kurssi siellä olisi vielä (ei pakollista), mutta luulen että jätän menemättä ja keskityn välillä rauhoittumiseen ja omien töiden tekemiseen. 
On se kuitenkin sen verran stressaavaa ollut yhdistää nämä kaksi.
Uusin myös kalatentin ja tällä kertaa sain kaikki oikein. Viimeksi oli ollut neljä väärin mutta nyt on erittäin tyytyväinen olo ja hyvät lähtökohdat seuraaviin lajitunnistus tentteihin, sillä näistä kaikista lasketaan kokonaisprosentit. Nyt mulla on esimerkiksi enemmän pelivaraa lintutentissä, koska se tulee olemaan varmasti haastava. (95 lintua plus 20 laulanta tunnistusta).


Parin päivän kurssi, jolla nyt olin, oli ryhmäytymistä ja esiintymistaitoa. Kurssi oli äärettömän hyvä! 
Kenties paras kurssi koko koulun, ja se on hämmästyttävää sillä oikeasti minähän inhoan kaikkea ryhmäjuttuja sekä esiintymistä 😄 
Mutta se oli niin mielenkiintoinen, hauska ja siinä oikeasti oppi paljon itsestään.
Ensimmäisenä päivänä leikimme paljon erilaisia leikkejä. Niiden tarkoitus oli sallia mokailut ihan huomaamatta. Ja se toimikin! 
Niin paljon sai nauraa itselleen ja muille koko ajan. Teimme myös yhden pienen esiintymisharjoituksen pareittain. 

Mutta seuraava päivä olikin jännittävämpi, sillä saimme tehtäväksi esiintyä yksinään muiden edessä 10 minuuttia ja kertoa jostain asiasta.
En alkuun hätkähtänyt tehtävää, sillä yhdellä joogaleirillä missä olin ollut, oli vastaava tehtävä ja se jälkeenpäin tuntuikin helpolta puhua vartin kun toiset vain kuuntelivat. 
Aihettakaan en stressannut, koska ajattelin höpöttää vain omasta elämästäni ja tulevaisuuden haaveista.

Mutta vähän kuin lennosta, päätinkin vaihtaa aihetta. 
Halusin haastaa itseäni enemmän kun kerrankin oli mahdollisuus, ja meitä oli ohjaamassa ammattilainen (teatteritaiteen ohjaaja).
Ensin mietin mistä oikein kertoisin, kun en tiedä mistään mitään kovin paljoa vaan enemmänkin kaikesta vähän.
Kunnes välähti, ja keksin kertoa työstäni tuholaistorjujana. Siitä aiheesta ei kukaan muu paikalla olija tiennyt, joten olin todellakin sen aiheen asiantuntija (vaikka muuten en todellakaan ole vaikka ehkä pitäisi..)

Kerroin pääasiassa jyrsijätorjunnasta, koska se lienee yleisin riesa kotioloissa.
Esiintymisen kuului, että ohjaaja keskeyttää vähän väliä ja kyselee tunnelmista ja antaa neuvoja mikä voisi auttaa.
Mua ei suuren suuresti jännittänyt esiintyä, vaikka toki tunsin että vapisen ja ääneni tärisee. Mutta olikin todellinen yllätys, kun ohjaaja sanoi, ettei yleisössä sitä edes huomaa!
Olin ihan että mitäääh. 
Tämä oli oikeasti todella positiivinen yllätys, sillä olen pitänyt aina itseäni niin huonona esiintyjänä. Vaikka en ole ikinä esiintynytkään. 
Mutta olen kyllä työstänyt pelkoja ja jännitystä jo vuosia itsessäni, joten se lienee auttanut. Nimittäin olen ollut aivan älyttömän arka, että koulussakin aina lintsasin jos piti esiintyä. Mutta enää en vain välitä vaikka posket punoittaa, sillä siihenkin tokaisen vain, että onpa mukava saada vähän väriä kalpeaan ihoon 😄

Eli kaikenkaikkiaan tämä sujui hyvin ja oli jopa mukavaa. Ja siitä huolimatta että en ollut valmistaunut tähän mitenkään, koska vain hetki ennen omaa vuoroani vaihdoin aihetta. Meillähän ei saanut olla lavalla mitään muistiinpanoja. 
Eniten jännitin nimittäin sitä, osaanko puhua sujuvasti ja loogisesti kun ei ole mitään runkoa mihin tukeutuisi.
Erittäin kiva kurssi ja niin hyvillä mielin jäin "joululomalle" koulusta. 


sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Lumi tuli - lumi suli

Saimme iloita kokonaisen yhden päivän ensilumesta. Torstai iltana se alkoi, ja lauantaina kun heräsi, oli se poissa.
Ja tänä aamuna kun heräsi, tuli kaatamalla vettä. Itseasiassa koko päivän on satanut reippaasti vettä. Piha ja hiekkatiet ovat upottavaa liejua. On tässä kestämistä 😄

Aikani kiukuteltua asiasta, päätin tehdä jotain. 
Hain sukset navetasta ja monot vintiltä, ja hurautin Paimion Paippiin, eli hiihtotunneliin.
Kyllä hymy levisi naamalle siellä sivakoitaessa reilun tunnin. Aivan mahtavaa!
Olen joskus ehkäpä kymmenen vuotta sitten käynyt tuolla kerran tai pari, mutta silloin se muistaakseni tuntui puuduttavalta kiertää 700 metrin tunnelia, mutta nyt ei olisi millään malttanut lopettaa.
Piti kuitenkin siitä sitten lähteä iskän luokse isänpäivä teelle, mutta Markku jo ehdotti jos mennäänkin yhdessä ensi viikonloppuna. Jee :)


Ihan hyväkin kerätä hiihtokuntoa talven tulevia vaellusreissuja silmällä pitäen. Pitäisi ehkä myös alkaa harrastamaan renkaanvetoa tuolla hiekkateillä. Siinä varmasti yks jos toinenkin maajussi hieroisi silmiään, että mikä outo tuolla menee. Mutta se olisi siis mainiota treeniä ahkion vetämiselle.
Nimittäin suunnittelen muutamaakin hiihtovaellusta tälle talveen. Jostain syystä nämä talvivaellukset kiehtovat jopa enemmän kuin kesä..

Jee, hiihtämässä :)

Eilen puuhastelin kodalla harjoitellen eräruokien valmistusta. Sain nimittäin muikkuja tuliaisina eräältä tutulta kalastajalta pohjoisesta. 
Pyöräyttelin muikut suolatussa ruisjauhoissa ja heitin voin kanssa pannulle. Muutama minuutti siinä ja valmis. Kylkeen tein myös paistettuja perunoita sekä sitruuna/tilli creme fraichea. 
Itse en juuri kalasta välitä, mutta Markku tykkäsi. Ja toki itsekin vähän maistelin. Ei pahaa mutta kun en kalaan ole tottunut, niin ei sitä jotenkaan osaa syödä 😄

Sisu ja iso muikkusaalis

Tarkoitus oli myös fiilistellä piilopirtissä enemmänkin, mutta koska siellä ei ole pidetty tulia varmaan vuoteen, saatiin tietysti savut päälle. Eikä se oikein laantunut ennen kuin saunaan pisti tulet. Joten yöpymään en sitten savuntuoksussa alkanut, mutta ensi viikonloppuna parempi onni.


Suunnistusnäytön kävin muuten uusimassa torstai iltana, ja tällä kertaa kaikki sujui hyvin ja pääsin maaliin kuivin jaloin. Rastit löytyi helposti eikä onneksi ollut jäänyt mitään ahdistuksia viime kerran toilailuista. 

Piilopirtti