maanantai 31. joulukuuta 2018

Ihanan rento joulu

Joulukuu oli itselle melkoisen uuvuttava työstressin ja unettomuuden takia, joten joululomalle lähdinkin ajatuksella "rentoutuminen". Ja sitä se kyllä olikin.
Sain nukuttua ja levättyä mainiosti, joten tämäkin kieli siitä, että tosiaan työ oli ajanut piippuun. 
Vietimme aikaa viikon verran pohjoisessa Markun vanhempien luona. Lauantaina kun saavuimme, odotti perillä 24 asteen mukava pakkanen. Siitä se onneksi hieman laski, niin ulkoilu oli huomattavasti miellyttävämpää.

Lunta oli juuri sopivasti, että puut olivat peitossa ja järvellä pääsi hiihtelemään. Taisin käydäkin lähes jokapäivä tekemässä hiihtolenkin. Oli niin ihana aloittaa päivä suksilla. Aurinkoa ei juuri näkynyt, mutta parina päivänä taivas hohkasi upeasti vaaleanpunaisilla sävyillä.
Iltaisin tuli taas vietettyä aikaa paljon lukemisen parissa. 


Aatonaattona kävimme mummolassa kyläilemässä, ja pääsin taas ihastelemaan poroja.! Vaikka lupailinkin etten enää niistä hihkuisi, mutta onhan se eteläntytölle eksotiikkaa 😄
Paras kohtaaminen tosin sattui keskellä lumista tunturia, kun kävimme yhtenä päivänä tekemässä päiväretken Lapin puolelle Riisitunturin kansallispuistoon. Olihan se upean näköistä, kun tykkypuiden lomassa muutama poro tallustelee. 

Jouluaattona käytiin yhdessä hiihtämässä, jonka jälkeen nautimme joulupuuron. Tehtiin myös järvelle avanto sekä lämmitettiin pikkuruinen rantasauna. Iltapäivällä vietettiinkin varmaan pari tuntia saunoen ja pulahtaen avantoon, koska se nyt vaan on niin parasta :)
Ihanasti sinä päivänä myös aurinko näyttäytyi hieman kaamokseltaan ja saimme ihastella auringonlaskua samalla. 
Avanto näytti taas hurjalta, mutta kun ekan kerran uskalsin sinne hypätä, ei se sen kummosempi sitten ollutkaan. Jalatkin ylsi pohjaan hyvin.

 
"Paljun avaamista" jäähileiltä :D

Illalla kuuden aikaan meillä oli jouluruokailu. Pöydän äärellä meitä taisi 13 siinä olla, eli iso porukka. Siitä hetken kuluttua saapui Joulupukki ja lahjojen jako. 
Ihania lahjoja saimmekin, ja yksi parhaimmista oli huskysafari, eli koiravaljakko ajo seuraavana päivänä. Itkin melkein onnesta, koska tästä olin haaveillut niin pitkään ja nyt pääsin. 
Markulta sain "seikkailuelämys" viikonlopun, mutta muuta en vielä tiedä. Se on vasta helmikuun alussa. Jännää! 😄


Tosiaan, joulupäivänä oli meille varattuna tunnin pituinen huskysafari. Päätettiin tehdä sellai, että mentiin yhdellä valjakolla ja vaihdettiin kuskia puolessa välissä. Näin me molemmat päästiin kokemaan kummatkin tyylit.
Ensin Markku tarttui ohjaksiin ja minä hyppäsin kyytiin. Vitsit sitä menoa.! Koirat olivat super innoissaan joten vauhtikin oli sen mukainen.
Nopeasti ne kuitenkin rauhoittuivat, eli pääasiassa kyyti oli ihan leppoista. 
Minuun kyllä syttyi pieni kipinä koko touhusta, tai siis olen aiemminkin haaveillut omasta vetokoirasta, mutta nyt kun pääsi kokeilemaan.. Kukaties seuraava koira olisikin esim. husky.. :)


Tapaninpäivänä lähdimmekin sinne tuntureille samoilemaan, mutta siitä kirjoittelen erikseen myöhemmin. Torstaina käväistiin kylillä, eli Kuusamossa alennusmyynneillä. Löysinkin edullisesti nastakengät ja nyt pari päivää niillä tepastellessa kotona jääkeleillä, en voisi tyytyväisempi ostokseeni olla. 
Käytiin myös leffassa katsomassa Ailo - pienen poron tarina. Se oli myös hyvä ja sopi kivasti tähän jouluviikkoon katseltavaksi. 
Leffan jälkeen poikettiin Tropiikkiin testaamaan uusi rantasauna ja tietysti avanto. Hauskaa oli se, kun sinne saapui samaan aikaan iso ryhmä espanjalaisia, jotka kauhusta kankeina katselivat suomalaisten outoja hupeja. Mutta kyllä heistäkin muutama rohkea uskalsi hypätä avantoon 😄
Perjantai illalla vietiin "joululahjaksi" Markun vanhemmat keilaamaan, joten pääsimme vielä viettämään hauskaa iltaa, ennen seuraavan päivän pitkää kotimatkaa.

Ihana joulu meillä <3

Riisitunturilla
Innokas husky
Aamuhiihdot <3
Joulu 2018
Auringonlasku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti