perjantai 24. tammikuuta 2025

Sydäntalven Jurmo

Viime viikonloppuna läksin Jurmoon, miltein kahden vuoden tauon jälkeen. Silloin olin yksin teltalla kaksi yötä huhtikuun merieloa ja lintuja katselemassa. Nyt olimme seitsemän hengen porukalla Jurmon lintuasemalla asemakurssilla. Tarkoitus oli tutustua aseman toimintaan vapaaehtoisena miehittäjänä.

Menomatka oli melko keikkuvat pienellä Kökär aluksella, Utö aluksen ollessa telakalla. Matka kesti kolme ja puoli tuntia ja se meni yllättävän nopeasti vaikka olikin jo iltamyöhä eikä aikaa voinut kuluttaa kannella.
Astellessa perille päästyämme laituria pitkin saareen, fiilis oli huikea. Ihana olla täällä taas, kaukana kaikesta.

Kävelimme asemalle kellon ollessa lähemmäs kymmenen. Osa lähti vielä yöretkelle mutta minä halusin rauhoittua ja meninkin heti unten maille. Nukuin yllättävän hyvin vaikka ympärillä oli vieraita ihmisiä ja tilat olivat aika ahtaat. 
Jurmon lintuasema

Aamulla herätys oli melko varhain, sillä lähdimme liikkeelle puoli yhdeksältä hieman ennen auringonnousua. Päivän ohjelmana oli kiertää saaren vakio laskentareitit ja havainnoida kaikki linnut.
Ja kivasti havaintoja saimmekin! Ensimmäisenä päivänä 28, joista itselle erityisiä merisirri sekä pulmunen.
Havainnointi päättyi auringonlaskuun ja näin ollen vietimme koko päivän ulkona. Päivä olikin todella kaunis ja vaikka tuulinen mutta sekin oli lämmin. Lämpöasteita oli viisi.
Merisirrit
Seuraavana aamuna pakkasimme kamppeet ja siivosimme huushollin.
Veimme tavarat satamaan odottamaan laivan lähtöä yhdeltä ja siihen asti kiersimme jälleen reitit. Muu porukka halusi mennä länsipuolelle mutta minä ja asemanhoitaja kiersimme itäreitin. Onnistuimme näkemään myös hieman harvinaisemman lapasotkan. 

Aamu oli pilvinen ja keli kirkastui vasta merellä. Jatkoimme kiikarointia koko paluumatkan ja itse onnistuin saamaan koko reissun aikana kaksitoista uutta havaintoa tälle vuodelle. Tähän mennessä minulla onkin jo peräti 50 lajia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti