Hyvää vaihtelua hiihtohommiin ja onhan Karhunkierros yksi tunnetuimmista vaellusreiteistä Suomessa. Joten mikä jottei lähdetty sinne talvioloista huolimatta.
Sää oli melkoisen tuulinen mutta metsässä se ei haitannut ja alkoi aurinkokin hiljalleen näyttäytymään pilviverhon takaa.
Hyvä puoli talvivaelluksilla on että näillä suosituimmilla reiteilläkin on hiljaista. Muutama muu nähtiin mutta muuten saatiin kulkea keskenämme.
Voin vain kuvitella kuinka eri olisi kesäkaudella.
 |
| Myllykoski |
Hieman haastetta näin talvioloissa tarjosi lukuisat portaat reitillä jotka olivat aivan lumen ja jään peitossa. Siinä sai aina miettiä millä tyylillä sitä alaspäin menisi ja kuinka hyvin kengät pitävät ylös kavutessa. Useassa kohdin oli kanssavaeltajat tampanneet kiertoreittiä portaiden ohi mutta muutama kohta oli niin jyrkkää rinnettä että melkein ainut vaihtoehto oli vaan liukua alas.
Meillä oli eväät matkassa ja pidettiin pari taukoa. Ensin jäätiin hetkeksi fiilistelemään upealla paikalla sijaitsevaa Siilastuvan autiokämppää, kyllä siinä kelpaisi yönsä viettää!
Jatkettiin kuitenkin muutama kilometri matkaa ja pysähdyttiin pidemmäksi aikaa Harrisuvannon laavulle.
Siinä vaiheessa jo maistuikin ryynimakkarat joten nuotio pystyyn.
Katselin kuinka kätevästi se kävi Markulta ja hiljaa mietiskelin tulevia omin päin vaellusreissujani joissa ei kannata selviytymistä ainakaan nuotion varaan jättää 😄
Mahtavaa olisi kulkea reitti myös lumettomaan aikaan ja nähdä kaikki nämä maisemat eri valossa. Kenties syksyllä voisimme pitää pienen happihyppelyn juuri tässä kohtaa kun olemme matkalla ruskalomalle Sallaan?
No jokatapauksessa, tää päivä oli toinen mun kohokohdista meidän kevätlomalla <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti