Koira nimeltä Sisu

Tässä sitä nyt ollaan, ensimmäistä viikkoa koiranpennun emona. Sunnuntaina vihdoin ja viimein haimme Sisun kotiin.
Pari viikkoa myöhemmin luovutuksesta koska meillä oli yön yli reissuja jo aiemmin suunniteltuna joten paras näin.
Eli Sisu on nyt 9 viikkoinen mutta edelleen niin pikkuinen rääpäle. Sisu on selvästi pienempi kuin sisarensa mutta sitäkin rohkeampi ja todella reipas.
Kun lähdimme ajamaan kotia kohti sunnuntaina, ei Sisu ulissut yhtään. Hetken aikaa silmissä oli haikea katse mutta pian pentu jo uuvahti syliin.
Kotiin kun saavuttiin oli Sisu heti reippaana tutkimassa uutta ympäristöä. On kyllä erittäin hyvin ja nopeasti omaksunut meidät omiksi :) 

Se miksi me päädyimme englanninkääpiöterrieriin juontaa juurensa sellaisesta seikasta, kuin kompromissistä.
Minä joka olen aina haaveillut koiran ottamisesta tietenkin ajattelin ottaa isohkon, aktiivisen ja säänkestävän koiran jonka kanssa voipi harrastaa kaikennäköistä.
Markku taas puolestaan toivoi pienempää koiraa ja josta ei irtoaisi karvaa niinkuin esim haaveilemastani huskystä tai dalmatialaisesta..
Sattumalta viime syksynä eteen pompahti hauskannäköinen kuva enkusta ja aloin tutkimaan rotua tarkemmin. Ja heti kolahti.
Pieni mutta aktiivinen, uskollinen ja aina reipas uusille seikkailuille mutta myös köllöttelee mielellään omistajan kainalossa sohvalla --> ts Markulle sohvakaveri 😀

Kylmillä keleillä enkku tarvitsee lämmintä nuttua niskaan ja pipon päähän koska paleltuu todella herkästi.
Sisua paleltaa jo nämä koleat kesäpäivät eikä mielellään halua ulos mennä vaan vinkuu ovella. Auringon paistaessa lämpimästi mieluusti ottaa päiväunet vaikka nurmikolla pötköttäen.
Kissat tuntuvat hyväksyneen Sisun mainiosti joukkoomme, mitä niitä nyt ehkä välillä ärsyttää kun duracell-pentuvaihde on päällä 😄
Mutta eivät ole yrittäneet tehdä mitään. Eilen jo ihan pusuja vaihdettiin.

Ensi viikolla aloitamme Sisun kanssa pentukoulun. Minusta se on hyvä idea saada neuvoa ja oppia Sisun kasvattamiseen kunnon kansalaiseksi. 
Samalla tulee harjoiteltua sosiaalistamista ja nähtyä muitakin koiria.
Meidän on tarkoitus ottaa Sisu mukaan aina kun se on mahdollista minne tahansa menemmekin.
Hankimme myös kantorepun metsäretkiä varten jos tulee uuvahtaminen vielä kun on pieni. Ja kulkeutuu siinä myös kauppareissutkin jos ei voi jättää autoon. Vielä se on kyllä liian pieni reppuun.

En voisi olla onnellisempi Sisusta ja siitä että meidän perheeseen kuuluu nyt myös koira. Yksi unelmistani <3

Sisu tulee kotiin