Ihan tavallinen lauantai

Jokseenkin ehkä harvinainen viikonloppu kun on vapaata eikä mitään sovittuja menoja mihinkään.
Yleensä jos mulla on töistä koko vkl vapaa, sitä on aina jotain menoja ja meininkejä.
Tosin olihan meillä alunperin aikomus lähteä yhdeksi yöksi vähän reissaamaan mutta päätettiin siirtää sitä myöhemmäksi.
Ollaan kuitenkin tammikuussa menossa Ouluun muutamaksi yöksi niin säästettiin lento- ja hotellikuluihin.

Mutta mitä me sitten ollaan puuhailtu tänään? Koska ei tänä aamuna herättykään hotellin vällyjen välistä eikä päästy ah niin parhaaseen aamiaisbuffettiin, keksittiin lähteä aamuloikoilujen jälkeen aamiaiselle hotelliin :D Eli ihan paras aamu kumminkin!
Hotelli Helmen aamiainen on edullinen, vain alle kympin ja tarjolla on kaikki perusaamiaisherkut karjalanpiirakoista pekoniin. Siitä on tullut ihan vakkarimesta kun haluaa ripauksen luksusta aamuihin.

Tämän päivän kruunasi ehdottomasti aurinko. Johan marraskuu on näyttänytkin parhaita puoliaan pimeydellä ja sadeilmoilla, niin oli aikakin auringon näkyä. Aamupalan jälkeen käytiinkin kävelemässä lähimaastossa. Ei ehkä muuten Markku olisi edes lähtenyt mutta aamulla väännettiin sellaisesta onko tuo lähimetsä luononsuojelualuetta vai ei, niin piti sitten tarkistaa asia. No, kai se vähän munkin mieliksi läksi käppäilemään :D

Meidän tavalliseen lauantaihin kuului myös (avanto)uinti. Jos ei ole jäätä eikä lunta, silloin paras vaihtoehto on talviuinnille aurinko! Joten suunnattiin Villa Järvelään. Olikin mukavaa käydä tälläiseen aikaan päivästä kun paikalla ei ollut paljoa muita. Vesi oli jäätävää mutta ilma oli ihanan lämpöinen. Ja aiettä miten virkistävää.

Kesäisen näköistä on :D

No, yksi sovittu meno meillä oli. Nimittäin asuntonäyttö. Ollaan nyt käyty muutamissa paikoissa katsomassa ja tämän päiväiseen meillä olikin kovat odotukset. Ja kyllä, tää kyllä täytti ne. Se paikka on just sellainen mistä olen pienestä asti haaveillutkin. Joku ehkä osaa arvatakin millaisesta voisi olla kyse. 
Vähän se aiheutti mulle ensin huolta täytänkö sen paikan kriteerit. Onko musta siihen. Osaanko elää "vaatimusten" mukaisesti. Sitten olin että pyhpah! Mitä mä taas stressaan. Me eletään siinä just meidän näköistä elämää. 
Haaveet on tehty toteutettaviksi. Piste.

Mutta en tämän enempää vielä avaudu. Käytiin vasta katsomassa ja mitään päätöksiä olla tehty. Jännällä etiäpäin!