maanantai 20. helmikuuta 2017

Viikko kuvina

Päätinpä ottaa viikon ajalta jokapäivä kuvan, ehkä jostain mistä päivä pääasiassa koostui, lempihetki tai ihan vaan joku juttu mitä sinä päivänä tapahtui. Idean tähän sain Facebookin arkikuvahaasteesta, josta sitten muovailin omanlaiseksi. 
En tiedä pyöriikö blogeissa tai muualla nyt tai joskus jotain vastaavaa mutta hauskaa on jos näitä näkisi muuallakin.
En varmaan ikinä saisi tehtyä Faceen mitään arkikuvahaasteita koska en vain saa aikaiseksi julkaistua sinne päivittäin. Tuntuisi että olisin liikaa näkyvillä siten. 
Koenkin välillä someahdistusta mutta nyt tosin olen innostunut jakamaan kuvia varsinkin Instagramin puolella. 
Silloin kun on erityisen hyvä mieli ympärillä olevista asioista, niitä vaan tykkää jakaa. 
En ole tainnut koskaan julkaista mitään negatiivistä tai huonoa fiilistä Facessa tai Instassa. 
Tänne taas voin milloin vaan ja mitä vaan tulla sepustamaan. 

Mutta aloitetaan kuvapläjäys.
Viime maanantai. Peruskuva töistä. 
Ei yleensä mikään hurraa aloitus viikolle mutta minulleppa on. Olen nykyisin aina eri työnkuvassa maanantaisin ja siitäkös olen iloinen. Tämä mahdollisuus tuo vaihtelua ja monipuolisuutta työelämään ja kokemusta alasta johon aikoinaan kouluttauduin.
Tiistain kohokohta, ystävänpäivä!
Koska olin iltavuorossa, siirsin ystävänpäivän yllärirehvit tulevaan viikonloppuun. Siitä lisää sitten myöhemmin. 
Mutta koska kuitenkin pienen yllärin halusin tehdä, väsäsin minttusuklaamutakakun Markulle jota sitten illalla jätskin kanssa nautiskeltiin. Oli muuten ihan sairaan hyvää. Ja minut yllätettiin ihanilla ruusuilla ja sydänsuklaarasialla.
Keskiviikkona menin salille treenaa ja koska salitouhut ovat yksi intohimo elämässäni, pitäähän se hetki ikuistaa. Tällä hetkellä viikon treenit koostuvat kahdesta salista ja kahdesta juoksulenkistä ja tää tuntuu just nyt hyvältä näin. 
Kevään juoksutavoitteista voisin myös kirjoitella erikseen.
Torstain kuvaksi valikoitui ehdottomasti aamiaisseurani, eli kaupantekijäis kisumme Riivi. Hän yrittää aina jos jotain herkkua tupsahtaisi nenun eteen. Muutoin aika oman tiensä kulkija, päivät seikkailee maailmalla ja yöksi tulee kotiin nukkumaan.
Perjantaina vietin päivän keikkahommissa josta tulikin mieleen kun taannoin pohdiskelin elämääni ja työtä. Haaveilin monipuolisista töistä, kenties tekeväni useaa eri hommaa ja kas, nythän minä teenkin. 
Käytännössä teen siis kolmea eri työnkuvaa ja siitäkös tykkään.
Omalta pihatieltä vaikka minne
Ah, lauantai. Viikon paras päivä, ainakin aamut. Ne ovat mulle pyhiä. Sen Markkukin taisi viimeistään nyt oppia kun meidän ajatukset ja oletukset menivät vähän ristiin aamulla :D
Tahdon aina kun vaan mahdollista aloittaa lauantai aamuni pitkällä ja rauhallisella lenkillä. Vain minä ja ajatukseni.
Sen jälkeen kun tulen kotiin, haluan nauttia rauhassa aamiaisen, joka koostuu kuumasta kaakaosta, herkkuleivistä ja rahkasörsselistä sekä lukea päivän lehtiä.
Vasta kun nämä rituaalit olen suorittanut voin alkaa puhumaan elektroniikasta tai jostain muista miesten jutuista :D
Onneksi tuo yks on vaan niin super että ymmärtää nämäkin tärkeät hömpötykseni <3

Ja viikon paras kuva tulee silti sunnuntailta, koska paras hetki. 
Mentiin ulos omalle pihalle nuotion ääreen paistamaan lettuja. Voiko parempaa olla :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti