Ajatuksia eräkoulusta - orientaatiojakso

Ensimmäinen viikko (kolme päivää) takana eräopaskoulua ja tänään jälleen täällä koululla. Oon kyllä todella innostunut ekan viikon jälkeen, mutta myös armottoman väsynyt olin, kun palasin kotiin. En edes muista, milloin olisin kokenut semmoista väsymystä. 
Ilmeisesti innostus, uudet asiat ja ihmiset, uusi elämä koululla jne.. saivat aikaan totaalisen kuormituksen.
Noh, viikonloppu meni palautuessa ja uskon, että nyt alkaa olla helpompi, kun tietää millaista koulussa on olla.

Ja täällä on kiva olla. Koulu sijaitsee Sastamalassa, järven rannalla. 
Saamme ihan vapaasti lämmittää rantasaunaa ja talvella järvellä on myös avanto. Ei varmaan tarvitse hehkuttaa, kuinka onneissani olen tästä! Aivan mahtavaa :) 
Viime viikolla kävinkin joka aamu uimassa ennen opintojen alkua. 
Halutessaan täällä saa yöpyä aina kurssien ajaksi.
Alueelta löytyy myös laavu ja kota, jossa saa harjoitella tulentekoa, yöpymistä ja antaa vaikka näyttöjä.

Rantasauna

Kurssikaverit vaikuttavat mahtavilta tyypeiltä, ja miksikäs ei, kun kerran kaikilla sama kiinnostuksen kohde. 
Ihmiset kursseilla tosin aina vähän vaihtelevat, kun kukin käy koulua omaan tahtiin. Itsekin olen ajatellut, että kahteen vuoteen saapi hyvin koulunkäynti kestää, niin ei tarvitse niin vauhdilla esim lajituntemuksia suorittaa.
Meidän täytyy kuitenkin opetella runsaasti eri lintuja, kaloja, kasveja, sieniä ym.. Niin siinähän sitä kaiken muun ohessa.  
Myös suunnistuksesta on päivä- ja yönäytöt, sekä märän puun tulenteko ja eräruuan laitto.

Isompia näyttöjä on itselläni kaksi (koska vanhasta tutkinnosta hyväksiluetaan yksi). Toinen pitää olla asiakasryhmän vetäminen, ja toinen sitten vaikkapa yrityssuunnitelma, luontokohteen rakentaminen, vaelluksen suunnittelu ja toteutus ym..
Itse olen pohtinut, jos vetäisin jonkun jooga/meditaatio luontoretken, koska se on ehkä sitä ominta.., ja mitä voisin tulevaisuudessakin kuvitella tekeväni eräoppaan papereilla.
Toinen voisi olla se oman yritystoiminnan suunnittelu juuri tuohon kyseiselle ajatukselle.
Mutta aika näyttää, mieli voi varmasti muuttua matkan varrella.

Työharjoittelua on, mutta ei pakollista. Haluaisin kuitenkin ehdottomasti päästä kokeilemaan erilaisia paikkoja, ja saamaan jalkaa oven väliin.
Vaelluksia on muutama, kaikkiin ei ole myöskään pakollista osallistua, mutta tietysti haluan jokaiselle 😄 

Viime viikolla meillä oli orientaatio, eli kävimme yleisiä juttuja lävitse, kiersimme paikat ja tutustuimme toisiimme.
Vähän tulentekoharjoittelua, vanhojen opiskelijoiden tarinoita, saunomista sekä saimme kunnian olla kahden opiskelijan eräruokanäyttöjen osallisia syömisen roolissa.
Tällä viikolla onkin vuorossa varusteita, karttoja ja suunnistusta. Eli harvinaisen mukavaa opiskelua tämä tälläinen.

Tästä nyt hiljalleen aloitellaan, ensi viikonloppuna on jo ensimmäinen kolmen päivän harjoitusvaellus ja syyskuun alussa sitten lähdemme 10 päiväksi Lappiin! 
Alku tässä on vähän totuttelua, ja sopeutumista. itse kun tykkään melko rauhallisesta ja hiljaisesta menosta, ei se ehkä aina ihan toteudu täällä. 
Mutta kun ottaa asenteen, että tämäkin on sitä itsensä kehittämistä, jaksaa yllättävän hyvin.
Olen jopa jakamassa telttani viikon vaelluksella kurssitoverin kanssa (vaikka ei ole pakko), koska sekin on oikein hyvää harjoitusta itsensä sopeuttamiseen erilaisiin ja uusiin tilanteisiin.
Mutta nyt ulkoilemaan ja päätä tuulettamaan!

Tulenteko harjoittelua

Oma pieni nuotio

Aamujeni ilo :)